Sclerotinia sclerotiorum
Kuvaus
Päivitetty 12.5.2012
Selite
Pahkahome on öljykasvien yleisin tauti sadewkesinä. Vuosien 2007–2009 kartoituksessa pahkahometta löytyi miltei kaikilta tutkituilta rypsi- ja rapsipelloilta. Vuonna 2007 yli puolet pelloista oli sellaisia, joilla pahkahomeisten kasvien osuus oli yli 25 %. Vuosina 2008 ja 2009 tällaisten peltojen osuus oli 20–30%. Pahkahometta esiintyy koko maassa, mutta tautiriski on suurin alueilla, joilla viljellään rypsin ohella laajamittaisesti myös muita pahkahomeen isäntäkasveja. Pahkahomeella on kaikkiaan yli 350 isäntäkasvilajia, joista Suomessa merkittävimpiä ovat porkkana, kaalikasvit, kurkkukasvit ja peruna.
© MTT Asko Hannukkala
Pahkahomeen oireet ilmaantuvat yleensä 2-3 viikkoa kukinnan jälkeen. Sadekesinä lakoutuneet kasvustot voivat mädäntyä kokonaan.
© MTT Asko Hannukkala
Pahkahome ilmenee yksittäisissä varsissa kuoliolaikkuina, joihin kasvaa kostealla säällä pumpulimaista rihmastoa. Parhaiten taudin tunnistaa varren pinnalle tai sisään kehittyvistä rihmastopahkoista.
Elintavat
Pahkahome säilyy maassa rihmastopahkoina 3-5 vuotta. Pahkat itävät ja muodostavat suppilomaisen itiöemän, kun maa on yhtäjaksoisesti tasaisen kosteaa noin 2-3 viikkoa. Halkaisijaltaan noin 1 cm kokoisen itiöemän pinnalla muodostuu itiöitä, jotka leviävät ilmavirtausten mukana kasvustossa ja lähiympäristön pelloille. Rypsillä tartunta tapahtuu kukinnan lopulla, sillä pahkahome tarvitsee ravinnokseen kuolevia kukkien terälehtiä.
© MTT Asko Hannukkala
Pahkahome säilyy maassa rihmastopahkoina joista kehittyy kosteissa oloissa pieniä itiöemiä, kotelomaljoja. Niiden pinnalla syntyvät itiöt, jotka levittävät taudinaiheuttajan tuulten mukana kasvustoon.
Vioitus
1980-luvulla tehtyjen kokeiden perusteella satotappioiden riski on suuri ja kemiallinen torjunta kannattaa, jos pahkahomeisia kasveja ilman torjuntakäsittelyä olisi pellossa yli 25–30%. Pahkahome alentaa sekä sadon määrää, että öljypitoisuutta. Sadon sekaan joutuvat pahkahomeen pahkat heikentävät lisäksi sadon käyttöarvoa.
© MTT Asko Hannukkala
Tauti näkyy kasvustossa usein sairastuneiden kasvien muodostamina pesäkkeinä.
Tarkkailu
Pahkahomeruiskutus on tehtävä paljon ennemmin, kun oireita alkaa näkyä kasvustossa. Ruiskutus pitää tehdä täyskukinnan aikaan, kun ensimmäiset terälehdet alkavat varista. Kokeiden perusteella torjunta on ollut taloudellisesti kannattavaa, jos kasvusto on tiheä ja lakoutumisaltis ja kukintaa edeltävän kolmen viikon jaksolla on satanut yli 30 mm niin, että pintamaa on pysynyt tasaisen kosteana. Aivan optimaalisen ruiskutusajan määrittäminen voi olla hankalaa, koska kasvustot usein kukkivat hiukan epätasaisesti.
Torjunta
Pahkahometta voidaan torjua kemiallisesti useilla eri kasvinsuojeluaineilla. Pahkahomeeseen kaikkien valmisteiden teho on melko hyvä, mutta mikään valmiste ei takaa täydellistä suojaa taudilta. Kaikkien valmisteiden teho riippuu ensisijaisesti oikeasta ruiskutuksen ajoituksesta. Osalla valmisteista on tehoa muihinkin öljykasvien kasvustotauteihin. Alla on linkit pahkahomeen torjuntaan hyväksyttyjen valmisteiden tietoihin TUKESin ylläpitämässä kasvinsuojeluainerekisterissä.
Linkit
Amistar
Basso
Sportak EW
Rovral 75 WG
Proline 250 EC
Prosaro EC 250
Juventus 90
Maatilan Metkonatsoli
Mirador 250 SC
Maatilan Tebukonatsoli Duo
Maatilan Strobi AM