Anthonomus rubi
Tunnistus
Aikuinen on 2.5-3.5 mm:n pituinen, tummanharmaa kärsäkäs jolla on hoikka pitkä kärsä. Tuntosarvet ovat polvitaitteiset. Toukka on 3-4 mm, kellanvalkoinen, pää vaaleanruskea.
Elintavat
Vattukärsäkäs talvehtii aikuisena maassa karikkeiden alla. Aikuiset syövät aikaisin keväällä pieniä reikiä nuoriin kehittyviin lehtiin. Avautuneissa lehdissä näkyy useita noin nillin kokoisia reikiä. Mansikan kukkanuppujen tultua esiin naaraat kaivavat reiän nuppuun ja munivat nuppujen sisään yhden munan kuhunkin. Naaras katkaisee sen jälkeen kukkaperän osittain poikki. Nuput ja niissä kehittyvät toukat putoavat lopulta maahan, toukat koteloituvat ja uusia aikuisia ilmaantuu heinäkuussa. Joskus kukkaperän katkaisu jää tekemättä tai vaillinaiseksi, jolloin kukka avautuu ja toukan vioitus näkyy kukkapohjukseen syötyinä koloina. Uuden sukupolven aikuiset syövät lehtiin ja kukkiin pieniä reikiä kunnes siirtyvät talvehtimaan. Vattukärsäkäs aiheuttaa samanlaista vioitusta vadelmalla ja monilla ruusuilla, joilla se myös lisääntyy.
Vioitus
Naaraiden muninta tuhoaa aina yhden nupun. Vioituksia syntyy nopeasti lämpötilan ollessa korkea, yksi naaras vioittaa jopa 100 nuppua.
Tarkkailu
Kynnysarvot mansikalla perustuvat vatinäytteeseen 100 kasvista, joista karistellaan hyönteiset näytevatiin. Tarkkailu aloitetaan heti kukkanuppujen tultua esiin ja toistetaan tarvittaessa kukinnan alkuun saakka. Kynnysarvoja tarkennetaan olosuhteiden mukaan. Ohjearvot mansikalla ovat heti kukkanuppujen tultua esiin 4 kärsäkästä/vatinäyte ja vähän ennen kukinnan alkua 5 kärsäkästä/vatinäyte. Vadelmalla torjunta kannattaa ajoittaa vattukuoriaisen torjunnan yhteyteen heti kun ensimmäisiä vioituksia ilmaantuu.
Torjunta
Villivadelmien hävittäminen mansikkaviljelyksen läheltä vähentää kärsäkkäiden esiintymistä. Torjunta tehdään viimeistään vioitusten alettua hyvissä ajoin ennen kukinnan alkua, jos kynnysarvot ylittyvät. Myös luonnon pyretriini tehoaa vattukärsäkkääseen, useita ruiskutuksia voidaan tarvita.