Language selection:
På svenska
|
Haku
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > OLD_poistetut > OLD_Monimuotoisuus > Maatalousympäristö ja eläimet > Rikkakasvit > Tehomaatalous 1960-1980
Tehomaatalouden huippuvuodet - 1960-luvulta 1980-luvulle
1960- ja 1980-luvun välisenä aikana maatalous tehostui valtavasti. Viljakasvustot muuttuivat kilpailukykyisemmiksi rikkakasveja vastaan. Torjunta-aineita oli käytetty laajamittaisesti kaksikymmentä vuotta. Käyttömäärä saavutti huipun 1980-luvun alussa. Viljan viljely ja karjatalous olivat paljolti eriytyneet toisistaan. Keinolannoitteet olivat korvanneet karjanlannan ja typpilannoituksen määrä oli kohonnut. Sijoituslannoitus ja leikkuupuinti olivat yleisessä käytössä.

Rikkakasviyhteisöön muutokset heijastuivat kokonaismäärän romahduksena. Kuivapaino putosi kolmannekseen ja yksilömäärä puoleen. Kokonaismäärän putoaminen ei johtunut vain tiettyjen lajien vähenemisestä, vaan kaikkien lajien alamäestä. Runsaimmat lajit olivat paljolti samoja kuin 60-luvulla.

Vastustuskykyinen juolavehnä menestyi

Torjunta-aineiden merkitys rikkakasvillisuuden muokkaajana ei kuitenkaan ollut niin keskeinen kuin ehkä on ajateltu. Useat torjunta-aineille herkät lajit, kuten jauhosavikka ja pillikkeet, kuuluivat edelleen runsaimpien lajien joukkoon. Kuivapainoltaan runsain laji oli kaksisirkkaisten torjunta-aineille vastustuskykyinen juolavehnä. Kaksisirkkaisiin MCPA:n käyttö heijastui lähinnä sille vastustuskykyisen linnunkaalin yleistymisenä sekä peippien ja pihasaunion runsastumisena.

Nurmien lajit hiipuivat

Nurmille tyypilliset lajit, kuten oja- ja siankärsämö, rönsyleinikki ja suolaheinät vähenivät. Nurmien viljelypinta-ala oli pienentynyt, eivätkä ne olleet enää yleisesti viljelykierrossa. Vähentyneisiin lajeihin kuului myös peltohatikka, joka on happamien maiden ja valoisien kasvupaikkojen laji. Se lienee kärsinyt sekä peltojen kalkituksesta että tiheämpien viljakasvustojen aiheuttamasta valokilpailusta. Uutena rikkakasvina pelloillemme ilmaantui rypsi, jonka viljely yleistyi. Rypsin siemenet säilyvät maassa useita vuosia, ja ne voivat ilmaantua seuraavina vuosina rikkakasveina myös kevätviljapeltoon.

Terho Hyvönen
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015