Language selection:
På svenska
|
Haku
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > OLD_poistetut > OLD_Monimuotoisuus > Maatalousympäristö ja eläimet > Laitumet ja niityt > Metsälaitumilla heikoin ravinnontuotto
Metsälaitumilla heikoin ravinnontuotto
Tohmajärven niitty- ja metsälaidunkoe toteutettiin vuosina 1994 - 2005, jotta saataisiin selville, voitaisiinko perinteisen tyyppistä laidunnusta yhdistää kannattavasti luonnon hoitoon.Tohmajärven laidunkokeessa oli niittyalaa yhteensä 3,9 hehtaaria ja metsiä enimmillään 13,3 hehtaaria.

Emojen kuntoutuminen metsä- ja niittylaitumilla oli selvästi heikompaa kuin vastaavissa kokeissa viljelylaitumilla. Rehun määrä ja sen laatu (sulavuus, D-arvo, raakavalkuainen) rajoittivat emojen kuntoutumista. Vasikat kasvoivat kuitenkin hyvin, mikä johtui sekä emojen hyvästä maidontuotannosta että metsäjaksojen lyhyydestä. Niityn tuotto oli noin 40 - 50 % peltolaitumen tuotosta, ja parhaiden metsälaitumien tuotto oli 5 - 20 % viljelylaitumien tuotosta. Etenkin niityn osalta tuottoa voidaan pitää huomattavana.

Lisäruokinta ei välttämättä rehevöitä

Nykyisten säännösten mukaan ympäristötuen erityistukea saavilla perinnebiotoopeilla lisärehun antaminen on pääsääntöisesti kielletty. Kiellon perusteena on rehevöitymisen estäminen. Kuitenkin laitumille tehdyissä ravinnetaselaskelmissa vasikoille annetun lisäväkirehun mukana tuleva fosfori muodosti vain marginaalisen osan alueen kokonaisfosforikuormituksesta.

Vasikoiden lisäväkirehuruokinta alueilla saattaisi olla perusteltua ainakin laidunkauden loppupuolella. Tutkimuksen perusteella vasikoiden lisäväkirehu ei rehevöitä luonnonlaitumia, vaan avainasemassa ovat kivennäiset. Luonnonlaitumilla kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää vähäfosforista kivennäistä, katettuja ruokintapaikkoja ja tarjota kivennäistä vain tarpeen mukaan.

Arto Huuskonen
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015