Language selection:
På svenska
|
Haku
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > OLD_poistetut > OLD_Monimuotoisuus > Maatalousympäristö ja eläimet > Kasvintuotanto > Yksipuolisesta viljelystä haittaa
Yksipuolisesta viljelystä on haittaa
Viljelyn yksipuolistuminen on maailmanlaajuista. USA:ssa haittojen havaitseminen johti Jeffersonin aloitteen laatimisen, jonka tarkoituksena on edesauttaa viljelykasvien monipuolistamiseen tarkoitetun instituutin perustamista. Huolestuttavaa on se, että yhä pienempää määrää kasvilajeista osataan hyödyntää ja viljely keskittyy vain valtalajeihin. Eri lähteiden mukaan 75-95 % maailman väestöstä ruokitaan 10-100 kasvilajin avulla.

Maapallolla kasvilajeja on arviolta 350 000. Yksipuolisuus on johtanut siihen, että eri puolilla maapalloa viljellään samoja kasvilajeja, joiden markkinoista kilpaillaan maailmanlaajuisesti. Viljelijän kannalta ongelmallisinta on se, että erikoistuminen globaaleihin kasvilajeihin ei ole enää taloudellisesti motivoivaa, varsinkaan kun raaka-aineiden hinnat ja tuet laskevat sekä panosten hinnat nousevat.

Yksipuolisen viljelyn tiedetään lisäävän tauteja ja tuholaisia sekä heikentävän maan rakennetta ja viljavuutta. Pellon ravinne- ja ekologinen tasapaino heikkenee ja tarvittavien muokkauskertojen määrä lisääntyy. Myös maan vedenläpäisykyky heikkenee. Yksipuolinen kasvinviljely vähentää viljelyn oheiskasvien sekä peltoympäristössä viihtyvien hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden monimuotoisuutta vähentämällä sopivia biotooppeja ja lisääntymispaikkoja. Joidenkin lajien kohdalla voi tapahtua äkillistä lisääntymistä, mikä voi häiritä ekologista tasapainoa ja heikentää viljelykasvienkin menestymistä ja sadonmuodostusta.

Kiinnostus monimuotoiseen kasvintuotantoon nousussa

Vielä vuosikymmen sitten vaihtoehtokasvien viljely oli Suomessa vähäistä. Erikoiskasvien yhteisviljelypinta-alan lisääntyminen noin 5000 hehtaarista (vuonna 1996) lähes 28 000 hehtaariin (vuonna 2005) (Tike 2005) on lisännyt myös monimuotoisen kasvintuotannon merkittävyyttä.

Monimuotoviljelyssä kasvivalinta tehdään sen perusteella, miten kasvien biologiset ominaisuudet ja viljelyteknologia parantavat peltoympäristön- ja maan monimuotoisuutta. Kasvien ominaisuuksia viljelykierrossa, ravinteiden hyväksikäytössä ja maan rakenteen parantamisessa hyödynnetään. Kasvivalinnan avulla parannetaan eliöyhteisöjen menestymistä. Myös ihmisten näkemystä kasvien maiseman ja viihtyisyyden rakentamisessa huomioidaan.

Viljelykasvit ovat yksi kulttuuriimme sidottu uusiutuva luonnonvara. Sen monipuolista hyödyntämistä tulisi kaikin tavoin edistää uusien teknologioiden ja osaamisen avulla. Tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja omaleimainen monimuotoviljely. Omaleimaisuus vähentää globaalia kilpailua ja parantaa viljelyn kannattavuutta. Se myös lisää maaseudun viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

Marjo Keskitalo
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015