Language selection:
På svenska
|
Haku
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > OLD_poistetut > OLD_Monimuotoisuus > Maatalousympäristö ja eläimet > Hyönteiset ja hämähäkit > Viljelyllä vaikutusta lajistoon
Viljelytoimilla vaikutusta lajistoon
Pellon selkärangattomien lajisto ja runsaudet vaihtelevat viljelykasvin, viljelymittakaavan, pellon viljelytoimenpiteiden sekä ympäristöolosuhteiden mukaan. Muokkaus, kylvö, lannoitus, kasvinsuojelu, kasvinvuorotus sekä ympäröivät reunakasvustot voivat vaikuttaa lajien runsauteen ja menestymiseen. Yksittäiset lajit reagoivat eri tavoin. Toimenpiteet voivat myös vahvistaa toistensa vaikutusta tai olla jopa vastakkaisia.

Torjunta-aineet vaikuttavat monin tavoin

Laaja-vaikutteiset hyönteistorjunta-aineet vaikuttavat tuhoeläinten lisäksi myös muihin pellolla eläviin hyönteisiin ja hämähäkkeihin. Niiden määrät vähenevät jyrkästi heti hyönteistorjunta-ainekäsittelyn jälkeen, mutta palautuvat eläinryhmästä riippuen muutamissa päivissä tai viikoissa.

Rikkakasvien torjunta-aineiden epäsuorat vaikutukset puolestaan heijastuvat selkärangattomiin kasvuston muuttumisen kautta. Vaikka torjunta-aineiden vaikutukset ovat MTT:n tutkimuksissa olleet ohimeneviä ja melko lyhytaikaisia, ei niitä voi vähätellä.

Koska kevätviljapeltojen torjunta-aineruiskutukset ajoittuvat monen eliöryhmän kannalta tärkeään lisääntymis- ja aktiivisuuskauteen, voi torjunta-aineiden käytöstä johtuvalla hyönteisten ja hämähäkkien määrien vähenemisellä olla huomattava vaikutus myös muihin eliöihin, mm. lintuihin.

Suorakylvö muuttaa lajikoostumusta

Muokkauksen voimakkuus ja ajankohta vaikuttavat etenkin maassa ja sängessä eläviin lajeihin. Muokkauksen vähenemisen ja suorakylvön yleistymisen seurauksena muutokset pellon lajikoostumuksessa ovat todennäköisiä, koska eri lajit reagoivat muokkauksen voimakkuuteen ja ajankohtaan eri tavoin.

Altteiimpia muokkaukselle ovat lajit, jotka talvehtivat sängessä ja maan pintakerroksessa. Tuholaislajeista mm. etanat, tähkä- ja vehnäsääsket sekä monet luteet ja kaskaat voivat hyötyä suorakylvöstä. Toisaalta muokkaamattomuus voi vähentää kasvinsuojeluongelmia parantamalla tuhoeläinten luontaisten vihollisten elinolosuhteita.

Vaikka kasvillisuuden monimuotoisuus on tärkeä tekijä selkärangattomien eläinten kannalta, eivät kasvilajiston muutokset välttämättä aina suoraan heijastu kasvinsyöjiin. Myös kasvuston rakenne ja pysyvyys ovat tärkeitä tekijöitä. Monivuotisissa kasvustoissa ja viherkesannoissa onkin yleensä yksivuotista viljapeltoa enemmän elämää.

Erja Huusela-Veistola
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015