Language selection:
På svenska
|
Haku
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > OLD_poistetut > OLD_Monimuotoisuus > Maatalousympäristö ja eläimet > Hyönteiset ja hämähäkit > Haittaa sekä hyötyä
Haitallisia ja hyödyllisiä lajeja
Ihmisen ja viljelyn kannalta haitallisia lajeja ovat kasveja vioittavat tuholaiset.

Tuomikirva, tähkäsääski ja kahukärpänen ovat viljapeltojen merkittävimpiä tuhoeläimiä. Öljykasveille eniten vahinkoa aiheuttavat taimia vioittavat kirpat ja nuppuja syövät rapsikuoriaiset. Hernekääriäinen puolestaan on herneen pahin tuholainen.

Viileän ilmaston ja kylmän talven johdosta tuhohyönteisten merkitys on Suomessa vähäisempi kuin Keski-Euroopassa. Kirvojen määrä ei useimpina vuosina ylitä torjuntakynnystä, eikä kahukärpäsen ja tähkäsääsken kemiallinen torjuntakaan aina ole tarpeen. Öljykasveilla siemenen peittaus ja kasvuston ruiskutus hyönteistorjunta-aineilla on yleinen kasvinsuojelutoimenpide.

Hyödyllisiä torjujia

Viljelyn kannalta hyödyllisiä selkärangattomia puolestaan ovat tuholaislajeja kurissa pitävät luontaiset viholliset sekä pölyttäjät ja maaperäeläimistöön kuuluvat hajottajat.

Viljapelloilla esiintyviä tuhohyönteisten luontaisia vihollisia ovat mm. leppäpirkot, kukkakärpäset, harsokorennot ja loispistiäiset, jotka käyttävät lähes yksinomaan kirvoja ravintonaan.


Leppapirkon toukka. Kuva: Erja Huusela-Veistola.

Maanpinnalla liikkuvat moniruokaiset petoniveljalkaiset, kuten hämähäkit ja kovakuoriaisiin kuuluvat maakiitäjäiset ja lyhytsiipiset, saalistavat kirvoja, mutta käyttävät ravintonaan myös muita pellon selkärangattomia.

Kiinteänä osana pellon eliöyhteisöön kuuluvia moniruokaisia petoniveljalkaisia pidetäänkin tärkeänä torjuntapuskurina, joka voi rajoittaa tuholaismäärän kasvua jo kannankasvun alkuvaiheessa.

Erja Huusela-Veistola
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015