Language selection:
På svenska
|
In English
Haku
Etusivu
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > Tietopaketit > Monimuotoisuus > Jokioisten kartano > Kartano laajimmillaan
Pankki ja perilliset vaativat omaansa
1700-luvun puolivälissä somerolainen kapteeni ja kartanonherra Reinhold Jägerhorn hankki itselleen Jokioisten kartanon maita. Vuosina 1752-1764 Jägerhorn osti itselleen pääkartanon, Haudankorvan ratsutilan ja 133 rälssitilaa, ja hän omisti miltei koko Jokiläänin. Maata oli 32 000 hehtaaria.

Reinhold Jägerhorn. Kuva: Jokioisten kartanot.

Jägerhornille kertyi kaupoissa kuitenkin niin suuret velat Ruotsin valtionpankille, että lopulta pankki myi kartanon. Sen osti laamanni Gustaf Gottfried Reuterholm, joka oli kyseisen pankin komissaari.

Reuterholm asui itse Ruotsissa, ja kartanoa hoiti hänen puolestaan Ernst Gustaf von Willebrand. Reuterholm joutui myymään kartanon, kun hänen lapsensa alkoivat vaatia omia perintöosuuksiaan perheen äidin kuoltua.

Willebrand olisi mielellään ostanut kartanon, mutta Reuterholm ei suostunut myymään sitä Willebrandille, sillä hän piti tätä häikäilettömänä, viekkaana ja omanvoitonpyyntöisenä.Willebrand onnistui kuitenkin ovelasti ostamaan kartanon puoliksi A.F. Munckin kanssa, sillä häntä Reuterholm arvosti. Pian kaupan jälkeen Willebrand lunasti koko kartanon itselleen vuonna 1791. Alustalaiset kutsuivat Willebrandia lisänimellä Prekkajakku, mikä johtui hänen rinnassaan komeilleista kunniamerkeistä.

Jokioisten teollisuus alulle

Innokas liikemies Willebrand laajensi Jokioisten kartanon sahalaitosta. Lisäksi hän perusti Jokioisille kankipajan, kehräämön ja vanutuslaitoksen. 1800-luvulla Jokioisten verkatehdas oli Suomen suurin. Willebrand myös rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen.


Ernst Gustaf von Willebrand. Kuva: MTT:n arkisto.

Ankaralla von Willebrandilla oli alustalaisten kanssa pahoja erimielisyyksiä. Hän peri perintörälssitiloilta veroja lähes saman verran kuin sukuoikeustiloiltakin. Perintörälssitilalliset veivät asian oikeuteenkin. Vastauksena tilallisten käräjöintiin Willebrand korotti veroja ja uhkasi irtisanomisella tilalta. Willebrandin kuoltua hänen leskensä Vendla Gustava piti kartanoa kuolemaansa asti. Pariskunta on haudattu kartanonpuistoon.

Lähteet: Olavi Anttila (1991): Kartanosta kunnaksi, Jokioisten historia

Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015