Language selection:
På svenska
|
In English
Haku
Etusivu
Luken etusivu
Tietopaketit
Monimuotoisuus
Etusivu > Tietopaketit > Monimuotoisuus > Geenivarat > Geenivarojen merkitys > Geenit kertovat viljelykulttuurista
Geenit valottavat vanhaa viljelykulttuuria
Vanhojen viljelykasvien evoluutiotutkimukset ovat paljastaneet mielenkiintoisia asioita muun muassa lantun ja maatiaisviljojen kotimaisesta historiasta.

Lanttu on nauriin ja kaalin lajiristeymä, josta on myös öljykasvimuoto, rapsi. Lanttu on syntynyt todennäköisesti useammin kuin kerran Pohjois-Euroopassa muutamia vuosisatoja sitten. Tähän asti on arveltu, että lanttu olisi nimenomaan ruotsalaista alkuperää.

MTT:n tutkimusten mukaan lanttu on ilmeisesti kehittynyt itsekseen myös Suomessa nauriin ja kaalin siemenviljelyn yhteydessä. Silloin se olisi ainut täällä syntynyt viljelykasvi. Lanttua on kuvattu Turun akatemiassa vuonna 1683. Turkuun se lienee levinnyt Hämeestä.

MTT:ssä on ylläpidetty muun muassa kuoretonta maatiaisohraa. Sitä viljeltiin jauhon puhtauden takia ihmisten ravinnoksi jo tuhansia vuosia sitten Suomen alueella. Jalostamattomana se soveltuu huonosti nykyiseen viljelytekniikkaan. Se lakoontuu helposti, ja jyvät särkyvät leikkuupuimurissa.

Suomalaiset maatiaisviljakannat, esimerkiksi kaurat, on todettu geneettisesti "sekaviksi". Selitys on viljelyn historiassa. Ruotsi-Suomessa käytettiin muista maista poiketen lainajyvästöjä, joista viljaa lainattiin ja joihin vastaavat jyvämäärät korkoineen palautettiin. Tuloksena oli genotyyppien seoksia.

Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015