Suomalaisten kasvigeenivarojen suojelusta huolehtivat monet tahot. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen on keskitetty pääosa kasvullisista kansallisista kokoelmista, mutta eri toimijoiden verkosto on välttämätön, jotta kaikki Suomelle tärkeät kasvigeenivarat voidaan säilyttää turvallisesti. Kasvigeenivaroja koskeva tutkimus ja niiden hyödyntäminen perustuu sekä kotimaiseen että kansainväliseen yhteistyöhön.

Yhteistyö Suomessa

Suomen maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivaraohjelman koordinaatiosta vastaa MTT, jonka eri toimipaikat ovat myös kasvullisten kokoelmien pääasiallinen sijoituspaikka Suomessa. Tärkeitä kasvigeenivarakokoelmien ylläpitäjiä ovat myös yliopistojen kasvitieteelliset puutarhat sekä maatalous- ja puutarhaoppilaitokset. Esimerkiksi kansallinen humalakokoelma sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä. Myös eri kansalaisjärjestöt sekä lukuisa joukko yksityisiä puutarhoja ja museoita edistää kasvigeenivarojen suojelua ja käyttöä. Boreal Kasvinjalostus Oy ja MTT:n Puutarhatuotanto ovat suomalaista kasvinjalostusta eli kasvigeenivarojen hyödyntämistä harjoittavia laitoksia.

Kasvigeenivaraohjelma pyrkii kokoamaan kaikki nämä toimijat verkostoksi edistämään kasvigeenivarojen suojelua, käyttöä ja niihin liittyvää tutkimusta.

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismailla on pitkät yhteistyöperinteet kasvigeenivaratyön saralla. Perustettiinhan Pohjoismainen geenipankki (NGB), joka kantaa vuoden 2008 alusta nimeä Pohjoismainen Geenivarakeskus (NordGen) jo vuonna 1979 pohjoismaisten maa- ja puutarhatalouden kasvien - maatiaisten, lajikkeiden ja viljelykasvien villien sukulaisten - säilyttämiseksi. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään myös eri Pohjoismaiden kansallisten kasvigeenivaraohjelmien kesken mm. tutkimushankkeissa ja kehittämällä yhteisiä toimintatapoja.

Kansainvälinen yhteistyö

Suomi on jäsen Bioversity International -laitoksen Eurooppaa koskevassa yhteistyöohjelmassa European Cooperative Programme for Plant Genetic Resources. Suomalaisia kasvigeenivara-asiantuntijoita on jäseninä mm. sen eri viljalaji-, hedelmäpuulaji-, nurmi-, rohdos- ja yrttikasvityöryhmissä sekä temaattisessa kasvigeenivarojen on farm ja in situ -suojeluryhmissä. Suomen kasvigeenivarakoordinaattori on ohjelman hallituksen jäsen. Ryhmien toiminta edistää suojelun lisäksi mm. eurooppalaista tietokanta- ja tutkimusyhteistyötä. Ohjelman muista tehtävistä löytyy kuvaus tämän sivun lisätietoja osiosta.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:lla on myös geenivaraohjelma. Suomi toimittaa FAO:lle tietoja kasvigeenivarojen suojelun ja käytön tilasta nk. maaraporttien muodossa. Suomen osalta uusi raportti valmistuu vuoden 2008 aikana.