Etusivu
Takaisin
Kuoreton ohra
Kuoreton ohra

Suomessa on viljelty jonkin verran muitakin ohran muunnoksia. Merkittävin niistä on ollut paljasjyväinen eli kuoreton ohra. Vuosisatoja sitten kuoreton ohra on ollut nykyistä yleisemmin viljelty. Ensimmäiset suomalaiset ohralöydöt yli 3500 vuoden takaa ovat nelitahoisen ohran kuoretonta muunnosta (var. nudum) ja iältään nuoremmissakin arkeologisissa löydöissä eri puolella Suomea on ollut paljasjyväistä ohraa kuorellisen ohella.

1700-luvulla kuoretonta nelitahoista ohraa viljeltiin Etelä-Suomessa egyptiläisen ohran nimellä. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa ainakin Pohjanmaalla vielä viljeltiin tätä muunnosta. Savossa viljeltiin idästä venäläisten ohrien mukana tullutta kuorettoman ohran muunnosta. Se oli aikainen, hentokortinen, lyhyttähkäinen ja pienijyväinen kanta.

1920-luvun alussa kuorettoman ohran viljelyosuus ohra-alasta oli kolmen prosentin luokkaa ja ne olivat suurimmaksi osaksi kaksitahoista tyyppiä.

1900-luvun alun kuuluisin kaksitahoinen kuoreton ohra oli Kivenohra. Sitä viljeltiin Hämeessä ja Pohjanmaalla. Sen suuri, täyteläinen jyvä oli hyvä jauho- ja ryyniohraksi. Sillä oli herkästi lakoontuva lyhyt ja erittäin pehmeä korsi. Kivenohran jyvä oli herkästi pilaantuva.

Paljasjyväiset muunnokset ovat heikkosatoisia kuorellisiin ohriin verrattuna. Kuoretonta ohraa viljellään nykyään alueilla, missä ohraa käytetään etupäässä ihmisravinnoksi kuten Aasiassa ja osassa Lähi-itää.

Jorma-ohra

Jorma-ohra on ainoa siemenkauppaan hyväksytty kuoreton ohralajike. Se saatiin viljelyyn vuonna 1978. Se polveutuu Suomessa pitkään viljellystä paljasjyväisestä ohrakannasta. Osuusliike Toukolan maatalousosaston hoitaja Jorma Simola puhdisti kannan yhtenäiseksi lajikkeeksi. Jorma-ohra nimettiin puhdistajansa mukaan.

Jorma on nelitahoinen a-tyypin paljasjyväinen ohra. Se on myöhäinen, hyvin pitkä- ja heikkokortinen.

Jorma-ohraa viljellään nykyään pienillä aloilla. Ominaisuuksiltaan se soveltuu etenkin luomuviljelyyn ja siitä on saatu hyviä viljelykokemuksia. Jorma-ohra on alkuperäisrekisteröity.

Valokuvat ja lajiketunnisteet (tähkä ja jyvä) EVIRAn tietokannassa


Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 532 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015