Kartoitusmenetelmistä
Geenivarojen kartoitus on perusta niiden suojelulle. Kartoitusmenetelmiä voi olla hyvin monenlaisia. Geenipankkitoiminnassa on tavallista, että ennen olemassa olevien kokoelmien kartoitusta selvitetään, mitä kasvigeenivaroja tietyllä maantieteellisellä alueella esim. Suomessa on ollut saatavilla. Tällöin listataan sekä kirjalliseen, ja joskus myös perinnetietoon, perustuen viljelyssä olleet maatiaiskannat ja vanhat kauppalajikkeet. Kasvilajikkeiden osalta voidaan käyttää hyväksi kasvinjalostuslaitosten julkaisuja ja lajikelistoja sekä kansallisia virallisia lajikelistoja. Näin saadaan kokonaiskuva siitä, miten laajaa muuttelua on historiallisesti ollut olemassa ja verrata tietoa olemassa olevien kokoelmien sisältöön.
Puutarhakasvien kartoittamiseen voidaan käyttää esimerkiksi keräyslomaketta, joka on mukailtu NordGenin lomakkeen pohjalta. Ohje keräyslomakkeeseen tässä.
Olemassa olevien kasvigeenivarakokoelmien kartoitus on varsin helppoa, jos ko. kokoelman eri kannat ja lajikkeet on dokumentoitu jollakin tavoin. Tärkeitä tietoja ovat laji- ja lajikenimi sekä alkuperä- tai keräystiedot (tunnistetiedot, engl. passport data). Aina näitä tietoja ei ole saatavilla ja tällöin joudutaan turvautumaan laji- ja lajiketunnistukseen, jotta voidaan päättää kokoelman yksittäisten kasvien suojeluarvo.
Kasvigeenivaraohjelman kartoitukset
Kansallinen geenivaraohjelma sai ensitehtäväkseen kartoittaa Suomessa olevat tärkeimmät viljelykasvien kasvulliset kokoelmat. Työtä lähtivät tekemään maamme parhaista asiantuntijoista koostuvat kasvigeenityöryhmät. Tiedossa oli, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen (MTT) eri toimipisteissä on vuosien mittaan karttunut monimuotoista suomalaista kasviperimää erilaisten hankkeiden ja tutkimusten tuloksena. MTT on myös säilyttänyt pohjoismaisen geenivaratyöhön sitoutuneena marjojen ja hedelmäpuiden kasvullisia kokoelmia. MTT:ssä tehdyn kartoituksen tuloksena saatiin kattava lista yli 500 lajista tai lajihybridistä ja noin 2000 eri kannasta/lajikkeesta. Tiedot MTT:n, ja joiltakin osin myös kasvitieteellisten puutarhojen, kokoelmista on julkaistu ja listat löytyvät tämän sivun lisätietoja osion julkaisuista.
Kansallinen kartoitustyö jatkuu. Tarkoitus on käydä läpi kasvitieteellisten puutarhojen, alan oppilaitosten ja merkittävimmät yksityiskokoelmat.
Kartoitustulokset tietokantaan
Suomessa säilytettävien kasvigeenivarojen tunnistetiedot tullaan viemään vähitellen internet-pohjaiseen tietokantaan, josta kuka tahansa voi etsiä tietoja omia tarpeita varten. Pitkän ajan tavoitteena on sisällyttää myös eri kantojen kuvailu- ja evaluointitietoja kehitettävään tietokantaan. Näin toimien toivotaan, että kasvigeenivaramme tulisivat jalostajien, tutkijoiden ja monimuotoisuuden edistäjien käyttöön.