Language selection:
På svenska
|
In English
Haku
Etusivu
Luken etusivu
Eläingeenivarat
Etusivulle
Etusivu > Tietopaketit > Eläingeenivarat > Säilytysohjelmat > Suomenhevonen
Suomenhevonen
Suomessa on ollut hevosia jo ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla. Hevosia on kautta aikain käytetty liikkumisen ja työnteon apuna, kuormien sekä koneiden vetäjinä. Vasta 1960-luvulta alkaen ovat tehokkaat koneet syrjäyttäneet hevosen maa- ja metsätaloudessa. Hevosten lukumäärä väheni 95 % vuosina 1950-85. Nykyisin suomenhevosia on noin 20 000, eli kolmas osa koko Suomen hevosmäärästä.

Kuva: Mari Laulumaa-Hirvonen

Suomenhevonen on erittäin suorituskykyinen. Se on maailman nopein kylmäveriravuri kilometriennätyksellä 1,20,4. Sillä on sitkeä vetokyky ja se suoriutuu vaativan tason ratsastuskilpailuista. Suomenhevonen on ainoa Suomessa kehitetty hevosrotu, ja siksi kansallisen ylpeyden aihe. Suomenhevosen kantakirja on perustettu vuonna 1907.

Suomenhevosen ylläpitokustannuksia voidaan alentaa käyttämällä hevosta monipuolisesti eri tarkoituksiin. Suomenhevosta voidaan käyttää maa- ja metsätaloustöiden lisäksi luonnonsuojelualueiden metsätaloustöihin ja puistometsien hoitoon, maatilamatkailussa ratsuna ja vankkurivaellusten vetojuhtana. Suomenhevonen sopii hyvin vetojuhdaksi metsien ensiharvennukseen, koska se aiheuttaa taimistolle vain vähäisiä vaurioita.

Suomenhevonen on rakenteeltaan kylmä- ja lämminverisen välimuoto ja sen yleisin väri on rautias. Harvinaisia värejä ovat ruunikko, voikko ja musta. Rotua jalostetaan juoksijaksi, ratsuksi, pienhevoseksi ja työhevoseksi. Vaikka osa ravureista soveltuu myös työkäyttöön, suomentyöhevonen on uhanalainen. Työkäytössä suomenhevosia on enää noin 500.

 Erisukuisia hevosia on eniten ratsu- ja pienhevosten joukossa, mutta sukujen eriytymistä ei ole juurikaan tapahtunut eri jalostussuuntien välillä.

 Tärkeintä suomenhevosten tulevaisuuden kannalta on niiden kasvava kysyntä, johon voidaan vaikuttaa myönteisillä ja tukevilla ratkaisuilla hevosurheilussa, matkailussa ja erikoistyökohteissa. Suomenhevosoriiden spermaa on pakastettu yleisesti siittolatoiminnan yhteydessä, mutta geenipankin pakkasvarastoon on talletettu vain muutaman oriin spermaa.

Jaa |
Suomenhevosliitto ry. »
Suomenhevosinfo »
Suomen Hippos »
Suomen työhevosseura »
Luonnonvarakeskus (Luke), puhelinvaihde 029 522 6000, etunimi.sukunimi@luke.fi
© Luke 2015