Suomenlammas on yksi maailman hedelmällisimpiä lammasrotuja. Suomenlammaspässi tulee sukukypsäksi jo kolmen kuukauden iässä. Aikuinen suomenlammasuuhi synnyttää keskimäärin 2,7 ja hoitaa keskimäärin 2,3 karitsaa kerrallaan. Useimpien muiden rotujen uuhet synnyttävät ja hoitavat 1-2 karitsaa kerrallaan. Uuhet ovat myös hyviä emoja. Muiden rotujen lampaat lisääntyvät yleensä syksyisin, mutta suomenlammasuuhi voi tulla kantavaksi ympäri vuoden. Suomenlammasta on viety hyvän hedelmällisyytensä vuoksi yli 40 maahan.
Runsaasta karitsamäärästä kasvattaja saa paljon myytävää lihaa, mutta runsas karitsamäärä vaatii myös enemmän työtä, sitoutumista ja karitsointien valvontaa.

Suomenlampaan karitsa saavuttaa teuraskypsyyden noin puolen vuoden iässä. Sen liha on miedonmakuista, mureaa ja hienosyistä. Karitsa ei rasvoitu helposti eikä rasva marmoroidu lihaksiin, vaan jää lihasten ulkopuolelle sisäelinrasvaksi. Rasva voidaan poistaa ruuan valmistuksessa, mikä tekee suomenlampaan lihasta terveellistä. Lihan lisäksi suomenlampaasta saadaan villaa, joka on hienoa, pehmeää ja kiiltävää, parhaimmillaan lähes kuuluisan merinovillan kaltaista.

Suomenlammaspässien keskimääräinen elopaino on 85 - 105 kiloa ja uuhien 65 - 75 kiloa. Suurin osa suomenlampaista on valkoisia, mutta rodusta on myös musta, ruskea ja harmaa värityyppi. Suomenlampaan tärkeimmät jalostettavat ominaisuudet ovat lihan- ja villantuotanto, hedelmällisyys, emo-ominaisuudet ja rakenne. Viime vuosina suomenlampaan jalostuksessa on entistä enemmän kiinnitetty huomiota rodun kasvunopeuden ja lihakkuuden parantamiseen aikuiskokoa suurentamatta. Koko ajan pidetään myös huolta siitä, että rodun hyvä sikiävyys säilyy.

Erityisominaisuuksistaan huolimatta suomenlammas on nopeasti harvinaistunut. Maamme 55 000 uuhesta on puhdasrotuisia suomenlampaita noin 15 000. Näistä puolet on risteytyskäytössä muiden rotujen kanssa. Valkoisia suomenlampaita on tuotosseurannassa noin 5000, mustia vajaa 1000 ja ruskeita noin 500. Suomenlampaan teholliseksi populaatiokooksi on arvioitu noin 120 (Li et. al, 2009)

Suomenlampaan elävä geenipankki on Pelson vankilatilalla. Pelson lammaskatraassa on suomenlampaan eri värityyppejä, myös kainuunharmaslammasta. Kansallinen eläingeenivaraohjelma on tehnyt yhteistyötä myös Lihasulan jalostuslampolan kanssa. Lihasulan jalostuslampolassa kasvatetaan valkoisen suomenlampaan pässien eri linjoja. Vuonna 2008 pakkasvarastossa oli reilu 900 sperma-annosta 16 eri pässistä.