SuomeksiPå svenskaIn English
LUKE Taloustohtori
Porotalous

Taloustohtori löytyy uudelta Taloustohtori sivustolta (avattu 22.4.2024)
Siirry uudelle Taloustohtori -sivustolle (taloustohtori.luke.fi)

  2002-2022   Omat valinnat   Taustatiedot   Poromatkailu   2021   2020   2019   2018   2015   2016   2017   2014   2013   2012   2011   2010   2009   2008   2007


2009/2010

Porotalouden kannattavuus laskee edelleen. Toukokuun lopussa 2010 päättyneen poronhoitovuoden 2009/2010 kannattavuuskerroin heikkeni edellisvuoden 0,33:sta 0,28:aan. Kustannusten kohoaminen söi poronlihan tuottajahinnan ja eloporotuen nousun. Poronhoitovuoden keskimääräinen yrittäjätulo heikkeni 3,5 prosenttia 6 380 euroon vuodessa.

Tuotot alenivat ja kustannukset kohosivat

Vuonna 2009/2010 porotalouden kokonaistuotto heikkeni 4,4 prosenttia 24 860 euroon.  Eloporotuki yritystä kohti kasvoi noin 5 prosenttia 4 710 euroon ja sen osuus kokonaistuotosta oli 19 prosenttia. Kokonaistuottoa kertyi 143 euroa eloporoa kohti.

Porotalouden tuotantokustannukset kasvoivat 4,3 prosenttia 41 000 euroon. Eniten kasvoivat tarvikekustannukset ja työtuntimäärän kasvun myötä oman työn palkkavaatimuskustannus. Eloporoa kohti lasketut tuotantokustannukset olivat 235 euroa, eli yrittäjäntappiota syntyi 92 euroa eloporoa kohti.

Yrittäjätulo ja kannattavuus alenivat

Yrittäjän oman poronhoitotyön palkaksi ja oman pääoman koroksi saatava yrittäjätulo oli 6 380 euroa yritystä kohti. Alennus edellisvuodesta oli 230 euroa, eli 3,5 prosenttia. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan kannattavuuskerroin, joka laski 0,33:sta 0,28:aan vuonna 2009/2010. Yrittäjäperhe sai 28 prosenttia 13,5 euron tuntipalkkavaatimuksesta eli 3,8 euroa työtunnille ja samoin 28 prosenttia 5 prosentin oman pääoman korkovaatimuksesta eli 1,4 prosentin koron omalle pääomalle.

Kannattavuus vaihtelee

Pohjoisimmassa Lapissa sijaitsevalla erityisellä poronhoitoalueella kannattavuuskerroin oli 0,38. Poronhoitoalueen eteläosaa nimitetään muuksi poronhoitoalueeksi, jolla kannattavuuskerroin oli vain 0,14.

Hyvät-kannattavuusryhmään luettiin 20 prosenttia parhaiten kannattaneista yrityksistä jättäen ensin kaikkein paras kymmenesosa yrityksistä ryhmän ulkopuolelle. Heikot-ryhmä muodostettiin samalla tavalla heikomman pään yrityksistä.

Heikot-ryhmän kannattavuuskerroin oli -0,11 ja hyvät-ryhmän 0,58. Hyvät-ryhmän parempi kannattavuus on seurausta sekä eloporoa kohti saaduista korkeammista tuotoista että alhaisemmista tuotantokustannuksista. Hyvien kokonaistuotto oli 158 euroa ja tuotantokustannukset 205 eloporoa kohti. Heikkojen kokonaistuotto oli 125 euroa ja tuotantokustannukset 319 euroa eloporoa kohti. Osin kannattavuusero aiheutuu myös tilakokoerosta. Hyvät-ryhmän eloporomäärä oli 193 ja heikot-ryhmän 137. 

Palvelun tuottaa: Luke (Luonnonvarakeskus) | www.luke.fi