Yritysten saamat investointituet tuloutetaan omana eränään tuloslaskelmassa (investointiavustus | investointituki). Tuloutettava erä on vuosittain ja tiloittain täsmälleen yhtä suuri kuin omaisuusosien investointituella rahoitetusta osuudesta aiheutuva poisto-osuus. Nämä sisältyvät tuloslaskelman poistokustannus-eriin. Näin tuloutettava investointituki-osuus ja poisto-osuus kompensoivat toisensa, eivätkä vaikuta yrittäjätuloon tai kannattavuuteen.

Investointituki on kohdennettu tietojärjestelmässä rakennuksittain ja koneittain. Järjestelmä pitää huolta, että tuloutusta jatketaan niin kauan kuin investointitukea on kullakin rakennuksella/koneella jäljellä. Kaikista kohteista tulouttamatta ja myös poistamatta oleva investointituen yhteissumma sisältyy yritysten omaan pääomaan ja näkyy eriteltynä taselaskelman vastattavissa oman pääoman yhteydessä (rivi ”josta investointiavustusta”).

Investointitukien saanti parantaa tilojen kannattavuutta verrattuna niihin, jotka ovat rahoittaneet investoinnit muulla pääomalla. Poistot ovat kummassakin ryhmässä samat, mutta investointitukia saaneilla on investointituen tuloutus nostamassa tuottoja.

Taselaskelmassa investointituilla rahoitettu osuus pääomasta sisältyy yrityksen omaan pääomaan, koska investointitukea ei tarvitse maksaa takaisin. Investointitukien saanti ylläpitää näin korkeampana myös omavaraisuusastetta eli oman pääoman osuutta yrityksen koko pääomasta. Mikäli investointituki sisällytettäisiin vieraaseen pääomaan tai jätettäisiin pois kokonaan omaisuudesta tai poistettaisiin kerralla, vääristyisivät lähes kaikki yrityksen kannattavuutta ja vakavaraisuutta kuvaavat indikaattorit. Laskenta vastaa EU-säädösten vaatimusta siitä, että miten investointiavustukset on huomioitava yritysten tulos- ja taselaskennassa.