Maa- ja puutarhatalouden kannattavuus nousi jyrkästi vuonna 2007. Myös yrittäjätulo nousi 37 prosenttia, keskimäärin 27 700 euroon vuodessa. Tämä selviää MTT:n taloustutkimuksen laskemista kannattavuuskirjanpitotuloksista.
Kannattavuusnousua ennakoitiin jo ennustetuloksissa, koska tuottajahinnat nousivat voimakkaasti vuonna 2007. Nousu oli kuitenkin suurempi, kuin mitä hintamuutokset antoivat olettaa. Yrittäjät kykenivät kohentamaan kannattavuutta ennusteita paremmaksi aktiivisella tuotantorakenne- ja tuottavuuskehityksellä.
Tuottajahintojen nousu paransi tulosta
Maatalous- ja puutarhayritysten myyntituotot nousivat tuottajahintojen nousun myötä 19 prosenttia lähes 70 000 euroon. Kun tähän lisättiin tuet, päästiin 122 000 euron kokonaistuottoon. Kustannukset kasvoivat 13 prosenttia, 94 700 euroon. Korvaukseksi yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle jäi näin yrittäjätuloa 27 700 euroa, jossa oli nousua edellisvuodesta 37 prosenttia.
Kun yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen työstä 12,6 euron tuntipalkkatavoitteen mukaan laskettu palkkavaatimuskustannus (31 300) euroa sekä yrityksen omasta pääomasta 5 prosentin korkotavoitteen mukaan laskettu korkovaatimuskustannus (11 900 euroa), saadaan yrittäjänvoitto. Se oli edelleen negatiivinen, -15 500 euroa, eli kokonaistuotto ei riittänyt hyvänäkään vuonna kattamaan kaikkia tuotantokustannuksia.
Jos yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus täysimääräisesti 5 prosentin mukaan, jää työtunneille 6,3 euroa työtuntiansiota. Jos palkkatavoite vähennetään täysimääräisenä 12,6 euron mukaan, painuu oman pääoman tuottoprosentti negatiiviseksi, noin -1,5 prosenttiin.
Kannattavuus koheni erityisesti viljatiloilla
Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Kannattavuuskerroin nousi 0,48:sta 0,64:ään. Yrittäjä saavutti siis 64 prosenttia tuntipalkka- ja korkotavoitteista eli sai 8,1 euron tuntipalkan ja 3,2 prosentin koron omalle pääomalleen.
Kannattavuus parani tuotantosuunnittain eniten viljatiloilla nousten 0,45:stä 0,89:ään. Muut kasvinviljelytilat ja sikatilat pääsivät 0,8:n tuntumaan sekä puutarhatilat, lypsykarjatilat ja muut nautakarjatilat 0,55:n tasolle. Viljatilojen kannattavuusnousun myötä Etelä-Suomen A-tukialue nousi kannattavimmaksi. Kannattavuus parani myös Keski-Suomessa, mutta heikkeni Pohjois-Suomessa C3- ja erityisesti C4-tukialueella 0,41:een.
Pääsääntöisesti suuret yritykset olivat kannattavampia kuin pienemmät. Tuotantosuunnittain pienemmän tilakokoluokan kannattavin yritysryhmä kykeni kuitenkin useimmiten ylittämään seuraavaksi suuremman tilakokoluokan keskiarvokannattavuuden. Yritysten vakavaraisuus säilyi hyvänä, eli oman pääoman osuus koko pääomasta oli noin 74 prosenttia.