Kuvio 2. PeltoOptimi -työkalun pisteytysten raja-arvot
Ensimmäisen
pisteytyskierroksen raja-arvot (pystyviivat) peltolohkojen
kohdentamiselle perustuen neljään lohkon perusominaisuuteen. Toisen
pisteytyskierroksen perusteella tapahtuvat muutokset lohkokohtaloissa
riippuen tuotantokykykuilun suuruudesta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa
tuotantokykykuilu on yli 50 %, vaihtuu lohko aina vihreästä
keltaiseksi. Jos taas tuotantokykykuilu on alle 30 % siirtyy
metsitettäväksi ehdotettu lohko laajaperäistettävien joukkoon toisella
pisteytyskierroksella.
Kolmas pisteytys perustuu peruslohkon
vallitsevaan maalajiin. Mikäli kyseessä on punainen lohko, joka on
lisäksi turvemaata, ohjautuu se laajaperäistämisen sijaan
metsitettäväksi ehdotettavien joukkoon.
Lopuksi arvioidaan
logistiset edut: mikäli esimerkiksi vihreäksi ohjautuvan lohkoryppään
keskellä on yksittäinen laajaperäistettävä lohko, voidaan se siirtää
kestävästi tehostettavien joukkoon. Tosin viljelijä voi myös harkita
sen jättämistä saarekkeeksi ruoantuotantopeltojen yhteyteen, koska
tällöin peltomaisemasta tulee mosaiikkimaista, millä on suuri merkitys
esimerkiksi peltolinnuston monimuotoisuudelle.
PeltoOptimi-palvelu
esittää pisteytykset kolmessa eri vaiheessaan jokaiselle tilan
lohkolle. Näin viljelijä näkee, kuinka esimerkiksi tuotantokyvyn
huomioiminen muuttaa lohkokohtaloa verrattuna ensimmäiseen
pisteytykseen.
PeltoOptimi-palvelussa ei ole vielä alkuvaiheessa
kattavasti satelliittiaineistoihin perustuvia tuotantokykyarviointeja.
Tavoitteena on, että jokainen lohko saisi arvion vähintään kolmelta
vuodelta. Palvelu päivittyy näiltä osin vuosittain ja se paljastaa
viljelijälle millä hänen lohkoistaan ei vielä ole riittävästi
tuotantokykyarvioita.