Kuvio 2. PeltoOptimi -työkalun pisteytysten raja-arvot

Ensimmäisen pisteytyskierroksen raja-arvot (pystyviivat) peltolohkojen kohdentamiselle perustuen neljään lohkon perusominaisuuteen. Toisen pisteytyskierroksen perusteella tapahtuvat muutokset lohkokohtaloissa riippuen tuotantokykykuilun suuruudesta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tuotantokykykuilu on yli 50 %, vaihtuu lohko aina vihreästä keltaiseksi. Jos taas tuotantokykykuilu on alle 30 % siirtyy metsitettäväksi ehdotettu lohko laajaperäistettävien joukkoon toisella pisteytyskierroksella.

Kolmas pisteytys perustuu peruslohkon vallitsevaan maalajiin. Mikäli kyseessä on punainen lohko, joka on lisäksi turvemaata, ohjautuu se laajaperäistämisen sijaan metsitettäväksi ehdotettavien joukkoon.

Lopuksi arvioidaan logistiset edut: mikäli esimerkiksi vihreäksi ohjautuvan lohkoryppään keskellä on yksittäinen laajaperäistettävä lohko, voidaan se siirtää kestävästi tehostettavien joukkoon.  Tosin viljelijä voi myös harkita sen jättämistä saarekkeeksi ruoantuotantopeltojen yhteyteen, koska tällöin peltomaisemasta tulee mosaiikkimaista, millä on suuri merkitys esimerkiksi peltolinnuston monimuotoisuudelle.

PeltoOptimi-palvelu esittää pisteytykset kolmessa eri vaiheessaan jokaiselle tilan lohkolle. Näin viljelijä näkee, kuinka esimerkiksi tuotantokyvyn huomioiminen muuttaa lohkokohtaloa verrattuna ensimmäiseen pisteytykseen.

PeltoOptimi-palvelussa ei ole vielä alkuvaiheessa kattavasti satelliittiaineistoihin perustuvia tuotantokykyarviointeja. Tavoitteena on, että jokainen lohko saisi arvion vähintään kolmelta vuodelta. Palvelu päivittyy näiltä osin vuosittain ja se paljastaa viljelijälle millä hänen lohkoistaan ei vielä ole riittävästi tuotantokykyarvioita.