Luonnonvarakeskus
Takaisin
Lukelta odotetaan elinkeinoelämää ja Suomen kilpailukykyä tukevaa tutkimusta
Lukelta odotetaan elinkeinoelämää ja Suomen kilpailukykyä tukevaa tutkimusta
Tutkimuksen ja elinkeinoelämän keskusteluyhteys syvenee Luonnonvarakeskuksessa. Tutkimukselta odotetaan tietoa, joka nostaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, ja elinkeinoelämä puolestaan osallistuu sitä palvelevan tutkimuksen kuluihin.

– Joka puolella maailmaa käydään kovaa kisaa siitä, kuka keksii parhaan tavan siirtyä nykyisestä fossiilitaloudesta uusiutuviin energianlähteisiin ja biotalouteen. Suomelle on oleellisen tärkeää pärjätä tässä kisassa. Ei riitä, että meillä on tavoitteet ja julistukset, vaan pitää olla myös käytännön toteutukset ja resurssit, sanoi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä. Hän puhui Luonnonvarakeskuksen sidosryhmäfoorumissa 10. kesäkuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuuteen osallistui yli 100 Luken sidosryhmien edustajaa. 


Leppä peräänkuulutti yhteistä tahtoa tehdä töitä Suomen biotalouspyörien liikkeelle saamiseksi. 
– Raimo Sailas sanoi taannoin, että suomalainen yhteiskunta on pysähtynyt. Biotalouden avulla pyörät saadaan pyörimään. Tutkimuksen pitää olla elinkeinoelämän käyttöön sopivaa, jotta se hyödyttää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Asiakkaiden eurot likoon

Myös maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio luotasi Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnallista roolia ja tehtävää elinkeinoelämälle tärkeän tutkimustiedon tuottajana. 

– Luken keskeinen tehtävä on taata kansallisen elinkeinotoiminnan kilpailukykyä. Huoli ei siis ole se, ettei tässä maassa olisi tarvetta Luken tekemälle työlle, vaan se, miten pystymme takaamaan työhön tarvittavat resurssit. 

Valtion säästöohjelman mukanaan tuomat leikkaukset Luken budjettiin vaikeuttavat tilannetta, mutta Husu-Kallio rohkaisi sidosryhmiä ja asiakkaita lähtemään mukaan talkoisiin.

– Pelkällä valtion budjettirahoituksella tämä ei onnistu enää. Pankaa euroja likoon! Miettikää, mihin te tarvitsette Lukea omassa toiminnassanne, hän innosti.

Asiakkaat aikovat jatkaa yhteistyötä

Luonnonvarakeskuksen asiakkaille tehdyn kyselyn tuloksia esitellyt RKTL:n asiakkuusjohtaja Asmo Honkanen oli tyytyväinen siihen, että lähes 90 prosenttia asiakkaista aikoo tehdä jatkossa yhtä paljon tai nykyistä enemmän yhteistyötä Luken kanssa.

Kyselyyn vastasi 354 asiakasta. Tuloksista näkyy, että asiakkaat kaipaavat entistä enemmän selkeitä vastauksia tiedontarpeisiinsa ja tutkimustulosten antamaa tukea liiketoimintansa ja kilpailukykynsä vahvistamiseen.

– Aktiivisen asiakassuhteen hoitaminen ei saanut aivan yhtä hyvää arvosanaa kuin pitäisi saada. Jokainen meistä on Luken lähettiläs. Kehitettävää on myös palvelujen ja hinnoittelun läpinäkyvyydessä sekä innovatiivisuudessa ja asiakkaiden tarvitsemien ratkaisuiden joustavuudessa. 

Stora Enson kehitysjohtaja Pekka Rajala totesi, että rahaa tutkimukselle varmasti löytyy, jos elinkeinoelämä kokee asian tärkeäksi. Hän kuitenkin huomautti, että tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä pitää olla syvä keskusteluyhteys ja kysyi, miten tämä järjestetään Luonnonvarakeskuksessa.

– Asiakkaiden edustajia on mukana niin johtokunnassa, neuvottelukunnassa kuin tutkimusohjelmien ohjausryhmissä, vastasi MTT:n kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila.

RKTL:n ylijohtaja Eero Helle muistutti myös perustutkimuksen tarpeesta.

– Jatkossa perustutkimusta tehdään entistä enemmän yhdessä yliopistojen kanssa. Kansainvälinen vaikuttavuus lähtee tutkijoista, joten meidän pitää pystyä huolehtimaan niin perustutkimuksesta kuin huippututkimuksesta.


Alueellisen toiminnan strategia kiinnosti

Ilkka P. Laurila kertoi, että Lukella on toimintaa lähes 40 paikkakunnalla yhteensä 53 osoitteessa. Eniten työntekijöitä on pääkaupunkiseudulla ja Jokioisilla. Noin sadan henkilön toimipaikkoja ovat Joensuu, Oulu ja Rovaniemi. Muut paikkakunnat ovat henkilöstömäärältään pienempiä.

Alueellisen toiminnan strategian mukaan pitkällä aikavälillä Luke toimii noin 14 toimipaikassa. Päätoimipaikkoja on neljä: pääkaupunkiseutu, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Strategisesti tärkeitä toimipaikkoja on lisäksi kymmenen. Näiden ulkopuolelle jää vielä paikkakuntia, joiden infrastruktuurin siirtäminen ei ole taloudellisesti järkevää ainakaan lyhyellä aikavälillä.

– Emme voi kehittää 40 toimipaikan infrastruktuuria samalla, kun kilpailemme kansainvälisten asiakkaiden töistä, kansainvälisistä tutkimuskumppaneista ja parhaista osaajista. Samalla infrakustannusta pitää alentaa 20 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Tämä edellyttää toimintamallin muutosta, joten haemme synergiaetuja yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toimintamme kattaa koko maan, eikä palvelu riipu toimipaikan sijainnista, Laurila selvitti.

Alueellisen toiminnan strategia on osa Luken talouden tasapainottamisohjelmaa. Taustalla on valtion kaikkien tutkimuslaitosten perusrahoituksen raju leikkaus: Luken budjettirahoitus pienenee 25 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Henkilöstömäärä alenee noin 200 henkilön verran.

Fuusiojuna aikataulussa

Fuusioprojektin johtaja Hannu Raitio kertoi, että fuusiojuna kulkee suurin piirtein aikataulussa. Uusia tutkimusohjelmia käynnistyy ensi vuonna 1–2 kappaletta. Syksystä tulee kuitenkin varsin kiireinen. Uuden pääjohtajan haku käynnistyy heti syksyn alussa.

– Strategia ja tutkimusagenda ovat valmiina, ja Luken toimintakulttuuria ja arvopohjaa on työstetty. Tutkimus- ja asiakkuusprosessi sekä uusien projektien hyväksymisprosessi ovat parhaillaan valmistelussa. Tutkimusyksiköiden rakenne valmistuu elo-syyskuun vaihteessa, ja henkilöstö sijoitetaan yksiköihin myöhemmin syksyllä, Raitio summasi.

Teksti: Niina Pitkänen / MTT, kuvat: Erkki Oksanen / Metla