Luonnonvarakeskus
Takaisin
Mari Wallsin uusi tehtävä: Miten Luonnonvarakeskuksesta tehdään niin kiinnostava ettei sitä voida ohittaa
Mari Wallsin uusi tehtävä: Miten Luonnonvarakeskuksesta tehdään niin kiinnostava ettei sitä voida ohittaa
Mari Walls istuu toimistossaan Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksessa ja suunnittelee tulevaisuutta. Vuoden alussa häntä odottavat uudet tehtävät Luonnonvarakeskuksen johdossa. Kun jo merkittävän kansainvälisen uran biodiversiteetin tutkimuksessa ja tutkimushallinnossa tehneeltä Wallsilta kysytään, mikä häntä Luonnonvarakeskuksessa kiinnostaa, vastaus on selvä.

– Mahdollisuudet jotka liittyvät luonnonvarojen kestävään käyttöön. 



Wallsin tavoitteena on tehdä Luonnonvarakeskuksesta kansainvälinen toimija ja keskeinen Suomen talouden kehittäjä. Ensimmäisenä Walls oikaiseekin käsityksen, jonka mukaan maatalouden, metsätalouden ja riistan tutkimus olisi vanhakantainen ala eikä tarvitsisi enää nykyisen kaltaista rahoitusta.

– Yhteiskuntamme rakentuu näiden alojen varaan. Puhdas ruoka, metsävarannot ja luonto ovat Suomen eittämättömiä vahvuuksia. Luonnonvarakeskus mahdollistaa tulevaisuudessa paljon. Se toimii erityisesti elintarvike- ja metsäsektorin ja niihin liittyvien pk-yritystemme kansainvälistymisen tukena, Walls toteaa.

Tutkija kasvoi, yhteiskunta mullistui

Walls tietää, että uuden johtajan haasteet eivät ole helppoja. Omalla urallaan hän on kuitenkin aina ollut valmis hyppäämään uuteen, ensimmäisten joukossa. Ekologian alan väitöskirjatyönsä hän teki 1980-luvulla immuunipuolustuksen tutkimuksen parissa.

– Väittelin samalla viikolla, kun Berliinin muuri murtui. Elettiin monin tavoin mullistusten aikaa.

Walls lähti kansainvälistymään varhain. Hän näki jo tuolloin, että on tärkeää saada kontakteja kansainväliseen tutkimusyhteisöön ja onnistua kilpaillun rahoituksen saamisessa.

– Jo väitöstyöni aikana työskentelin Yhdysvalloissa professori Drew Harwellin ryhmässä Cornellin yliopistossa ja pääsin näkemään, miten huippututkimusta tehdään. Tuli tunne, että olemme eturintamassa tekemässä jotakin merkittävää. Ensimmäiset Suomen Akatemian kilpaillut rahoitukset vaikuttivat merkittävästi oman tutkijaurani rakentumiseen ja kansainvälistymiseen, Walls kertoo.

Kun tutkimuslaitos muuttuu virastosta palveluorganisaatioksi

Kotimaassa ura jatkui Nesslingin säätiön tutkimuspäällikkönä ja Turun yliopiston ja Suomen Akatemian käynnistämän laajan biodiversiteettitutkimusohjelman johdossa. Walls on ollut mukana kehittämässä Suomen tutkijakoulujärjestelmää ja päässyt vaikuttamaan tieteenalojen verkostoitumiseen sekä monitieteisen tutkimuksen kehittymiseen.

Suuren hypyn Walls teki siirtyessään vuonna 2006 Turun yliopiston professuurista MTT:n ympäristöjohtajaksi ja sittemmin tutkimusjohtajaksi.

– Tilanne oli mielenkiintoinen. Tutkimuslaitos muuttui budjettirahoituksella toimivasta virastosta kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta kilpailevaksi, monitieteiseksi organisaatioksi. Hyppäsin uuteen ja sain mielestäni paljon aikaiseksi, Walls kertoo.

Käsitteitä, uutta taloutta ja hyvinvointia maailman mittakaavassa

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos sataan miljardiin euroon ja luoda alalle 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Walls nyökkää ja toteaa, että tulevaisuus tarkoittaa siirtymää fossiilitaloudesta uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Sanan biotalous kohdalla hän kuitenkin pysähtyy.

– Ajassa on nyt kiinnostavia aaltoja kuten vihreä talous ja EU:ssa nouseva kiertotalous. Minusta on tärkeää, että emme rajoitu tiettyihin käsitteisiin, vaan hahmotamme isot mittakaavat. Sen, miten rakennetaan uusi toimeliaisuuden alue, miten luonnonvaroja hyödynnetään monipuolisesti ja kestävästi tuotannossa ja palveluissa.

Wallsin mukaan on oleellista, että sektoriajattelusta siirrytään tunnistamaan yhteispintoja, joista uuden talouden lisäarvo syntyy.

– Hyvä esimerkki on puu. Käytämmekö puuta perinteisesti vai löydämmekö myös uusia arvojakeita esimerkiksi tekstiilien tai lääkkeiden tuotantoon. Olen myös vakuuttunut, että erilaiset luonnon ja hyvinvoinnin kysymykset nousevat kaupungistuvassa yhteiskunnassamme hyvin keskeisiksi, Walls pohtii.   

Luonnonvarakeskuksen juju

Luonnonvarakeskus syntyy samaan aikaan kun tutkimuslaitosten budjettiosuudesta merkittävä osa siirtyy valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen alaisuuteen ja muuttuu kilpailtavaksi, yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaksi rahoitukseksi. On selvää, että Luonnonvarakeskuksen on kilpailtava myös kansainvälisen tutkimusrahoituksen foorumeilla.

– Minusta meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa menestyviä tutkimuskonsortioita yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ja tässä se uudistumisen juju on: nämä rahoitusinstrumentit on rakennettu, jotta tutkimus tukee nykyistä paremmin päätöksentekoa. Tutkijoiden on oltava läsnä keskusteluissa, joissa yhteiskunnalliset tarpeet tunnistetaan ja menestyvät konsortiot syntyvät.

Globaalia asiakkuutta ja avointa tietoa

Luonnonvarakeskuksen vahvuutena Walls pitää paitsi yhdistyvien laitosten osaamista, myös olemassa olevia asiakassuhteita ja tietovarantoja. Kun ne yhdistetään, saadaan jotakin uutta. Asiakaspinnoilla Walls suuntaa katseensa erityisesti globaalin energia- ja metsätalouden toimijoihin.

– Kansainvälinen brändi ja huippututkimus on kaiken pohja. Sen varaan rakentuvat kaikki asiakkuudet.

Vaikka suorat asiakaskontaktit ovat Luonnonvarakeskuksen elinehto, laitoksen tuleva johtaja painottaa, että tieto on avointa.

– Olen valtavan iloinen siitä, että nyt yhdistyvillä laitoksilla on ainutlaatuiset ja historiallisesti mittavat luonnonvaroja koskevat tietovarannot. Tätä tietovarantoa pääsemme nyt hyödyntämään täysimääräisesti yhteiskunnan kaipaamien ratkaisujen ja vihreän talouden eteen. Uutta, kestävää taloutta johdetaan avoimella tiedolla, toteaa Mari Walls.