Takaisin
05.05.2014

Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen
Uusi vertailumenetelmä yhdistää ruoan ympäristövaikutukset ja ravitsemuksen Makkara päihittää lihan ja valkoinen makaroni tumman makaronin, jos näiden ruokien ympäristövaikutuksia arvioidaan vallitsevalla tavalla. Nykyvertailu ei ota huomioon tuotteiden ravitsemuksellisia eroja. MTT:ssä kehitetty uusi menetelmä yhdistää tuotteen ravintoainekoostumuksen ympäristövaikutusten arviointiin, jolloin ruokavalintoja voidaan tehdä kestävämmin.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä kehitetty uusi vertailumenetelmä antaa tietoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista ja ravitsevuudesta tuoteryhmäkohtaisesti.

– Tämä tarkoittaa, että tuoteryhmän ravitsemuksellinen tehtävä otetaan huomioon. Esimerkiksi proteiinin lähteiden eli lihan, lihavalmisteiden, papujen ja herneiden ympäristövaikutuksia voidaan verrata entistä järkevämmin toisiinsa, kertoo vertailumenetelmän kehittäneen SustFoodChoice-hankkeen vastuullinen johtaja, tutkija Merja Saarinen MTT:stä.

Terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon tarvitaan monenlaisia elintarvikkeita useista tuoteryhmistä.
– Ei ole järkevää vertailla vihanneksia ja proteiinipitoisia tuotteita toisiinsa. On parempi valita proteiinin lähteistä ja kasvisvaihtoehdoista kestävimmät ja ravitsevimmat.

Mitä tuotteita valitsisin?


Elintarvikkeiden ympäristövaikutusten ja ravitsemussisältöjen erot tuoteryhmien sisällä voivat olla hyvinkin merkittäviä. Merja Saarinen ottaa esimerkiksi kasvikset.
– Kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti ei pärjää avomaalla kasvaneelle vitamiinipommille, porkkanalle, joka on molempien vaikutusten kannalta parempi vaihtoehto.

Grillimakkaran ilmastovaikutus kiloa kohti on pienempi kuin paistetun lihan, mutta ravitsemuksellisesti liha on parempaa ruokaa. Kun uusi vertailumenetelmä yhdistää molemmat vaikutukset, paistettu liha ajaa grillimakkaran ohi.

Toisin kuin pelkkä ympäristövertailu, yhdistetty ravitsemus- ja ympäristövertailu näyttää myös täysjyvätuotteet paremmiksi vaihtoehdoiksi kuin puhdistetuista viljoista valmistetut tuotteet.

– Uuden arviointitavan suurin vahvuus on se, että se korjaa kestävyyteen liittyvän vääristymän vallitsevassa ympäristövaikutusten vertailussa. Sitä voidaan jatkossa kenties hyödyntää tuotteiden markkinointiviestinnässä tai kuluttajavalistuksessa, tähdentää Saarinen.

Muuttuuko suositus?


Vaikka uusi vertailumenetelmä ottaa ravintoainesisällön huomioon, pysyvät kasvikunnan tuotteet kestävämpinä vaihtoehtoina eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna. Poikkeuksena on esimerkiksi maito, sillä D-vitamiinilla rikastettu rasvaton maito ja kalsiumilla ja D-vitamiinilla rikastettu soijajuoma ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja.

– Uuden arviointimenettelyn perusteella suositus kasvisvoittoisen ruokavalion suosimisesta monipuolisesti on edelleen voimassa, toteaa Saarinen. Hän kuitenkin muistuttaa, että valintoja tehtäessä ei pidä unohtaa muita näkökulmia, kuten kestävää resurssien käyttöä ja sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä globaalisti että alueellisesti.

Luomutuotteiden arviointi vaikeaa

Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan huomioon myös luomutuotteiden erityispiirteet niin ympäristö- kuin ravitsemusnäkökulmasta. Tutkijat huomasivat kuitenkin, etteivät nykyiset ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten arvioinnissa käytettävät päästömallit sovi luomutuotannon päästöjen arviointiin.

– Sovelsimme tavanomaiselle tuotannolle kehitettyjä malleja. Näin laskettuna esimerkiksi rasvattoman maidon ja rasvattoman luomumaidon ilmastovaikutuksella ei ole merkittävää eroa. Luomuviljojen ja tavanomaisten viljojen ilmastovaikutusten ja rehevöittävien vaikutusten kohdalla tilanne on epäselvempi ja laskentaan liittyy suuria epävarmuuksia, Saarinen sanoo.

Myös luomutuotteiden ravintoainesisällöistä oli hankala saada tietoja, sillä Fineli®-elintarvikkeiden koostumustietopankissa ei ole juurikaan luomutuotteita. Hankkeessa tehtiin case-tuotteille ravintoaineanalyysit, joiden mukaan tavanomaisen ja luomun ravintoainesisällöissä on eroja.

– On kuitenkin vielä vaikea sanoa, ovatko tavanomaiset vai luomutuotteet parempia. Esimerkiksi hedelmien ja marjojen flavonoidipitoisuuksien erot eivät vielä näy tuloksissa.

Lisätietoja:
tutkija Merja Saarinen, MTT, puh, 029 531 7709, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Hankkeen loppuseminaarin esitykset

Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014