Takaisin
27.06.2013

Pääkaupunkiseudun kodeista 19 miljoonaa kiloa ruokaa kaatopaikalle – osaa pakkauksista ei edes avata
Pääkaupunkiseudun kodeista 19 miljoonaa kiloa ruokaa kaatopaikalle – osaa pakkauksista ei edes avata Pääkaupunkiseudun asukas heittää sekajätteen mukana ruokaa noin 18 kiloa vuodessa kaatopaikalle. Roskiin heitetään erityisesti pitkälle jalostettuja ruokatavaroita, kuten eineksiä. Hylätystä ruoasta 15 prosenttia päätyy kaatopaikalle avaamattomissa pakkauksissa.

Juuri päättyneessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kuru-hankkeessa seulottiin Ämmässuon kaatopaikalle sekajätteeseen joutunut ruokahävikki ja analysoitiin, millaisiin eri ruokatyyppeihin se jakautui.

Tutkimus vahvisti MTT:n aiemmat ruokahävikin punnitustulokset. Pääkaupunkiseudun asukas heittää vuosittain noin 18 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa sekajätteisiin. Kun mukaan lasketaan erilliskerätty biojäte ja viemäriin kaadettu maito, määrä nousee 24 kiloon asukasta kohti, mikä on yhteenlaskettuna noin 25 miljoonaa kiloa.

Hanketta koordinoinut MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen yllättyi, että 15 prosenttia kaikesta hylätystä ruoasta löytyi avaamattomissa pakkauksissa. Noin 40 prosenttia avaamattomista pakkauksista sisälsi kilohinnaltaan kalliita liha- ja valmisruokatuotteita.

– Kaatopaikalla selvisi, että roskiin heitetystä ruoasta yllättävän paljon, noin 25 prosenttia, oli pitkälle jalostettuja valmis- ja noutoruokia, eineksiä, snack- ja makeistuotteita. Eniten, noin 30 prosenttia, haaskataan vihanneksia ja muita kasvistuotteita. Leivän osuus on parikymmentä prosenttia, samoin lihan, kalan ja juuston, laskee Silvennoinen.



Kallis herkku kuormittaa ilmastoa


MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri toteaa, että lihan, kalan ja juuston osuus poisheitetyn ruoan ilmastovaikutuksesta pääkaupunkiseudulla on lähes puolet, vaikka niitä määrällisesti haaskataan muita vähemmän.

– Ruokahävikin ilmastovaikutus on yhteneväinen poisheitettyjen elintarvikkeiden taloudellisen arvon kanssa. Yhteensä ruokaa heitetään pois pääkaupunkiseudulla noin 125 euron edestä henkeä kohti vuodessa.

Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten, yksin ruoan ostavien naisten ja lapsiperheiden kotitalouksissa. Usein kaupassa käyvät heittävät myös usein ruokaa roskiin. Koulutetut ja suhteellisen hyvätuloiset, uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun asukkaat kasvattavat ruokahävikkilukuja.

Kiireisessä arjessa ruokahävikki kasvaa

Tutkijat Inkeri Riipi ja Marja Pinolehto keräsivät tietoa ostoskäyttäytymisestä, asenteista, hävikin synnystä sekä vähennyskeinoista kotitalouksille suunnatussa kyselyssä sekä ryhmähaastatteluissa. Suurin osa kuluttajista kertoi heittävänsä erittäin harvoin, lähinnä kerran kuussa, elintarvikkeita roskiin. Päivittäin hävitetään keitettyä kahvia tai teetä.

– Ruoan poisheittämisen suurin syy ovat lautastähteet ja ruokien pilaantuminen: kahvipannuun jää kahvia, ruokaa unohtuu, kuivuu ja homehtuu kaappiin. Jopa puolet kuluttajista vastasi, että vähintään kuukausittain osa ruoasta oli pilaantunutta jo ostettaessa, sanoo Pinolehto.

Riipi kertoo, että erityisesti lapsiperheissä ruokahävikkiä syntyy kiireisen arjen ja ennustamattomien tilanteiden vuoksi. Lasten vaihtelevat mieltymykset ja hektinen elämä eivät anna aina mahdollisuutta suunnitelmallisuuteen ruokaostosten teossa tai ruoanlaitossa.

22 prosentilla kuluttajista on vaikeuksia tietää, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Reilu neljännes sanoi, ettei ole saanut mistään tietoa ruokahävikistä. Mitä nuorempi henkilö oli kyseessä, sitä useammin tämä mainittiin. Yli puolet kuluttajista pitää ruokahävikin vähentämistä erittäin tärkeänä asiana. Eniten ruokahävikin vähentämiseen motivoivat taloudelliset syyt.

Lisätietoja:
tutkija Kirsi Silvennoinen, MTT, puh. 029 5317754
tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 029 5317319, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Tiedotustilaisuuden materiaalit löytyvät: www.mtt.fi/vastuullisuus

Laatuketjun rahoittama Kuru-hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen, www.mtt.fi/vastuullisuus

Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014