Takaisin
19.10.2012

Ohran perimä avautumassa: vanhalle viljalle uusi tulevaisuus maailman ruokatilanteen parantajana
Ohran perimä avautumassa: vanhalle viljalle uusi tulevaisuus maailman ruokatilanteen parantajana
Ohra on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä viljakasvi. Helsingin yliopiston ja MTT:n tutkijoiden työn avulla sen ravintoarvo, tuottavuus ja vastustuskyky voivat kohentua huomattavasti. Ohran perimän aukeaminen tuo lisää mahdollisuuksia parantaa maailman ruokatilannetta.

Ohran, Suomen tärkeimmän viljakasvin, perimä on nyt pääosiltaan kartoitettu. Mukana kansainvälisessä yhteistyössä oli suomalainen ryhmä, jossa on jäseniä sekä Helsingin yliopistosta että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.

Maailmanlaajuinen International Barley Sequencing Consortium IBSC sai tutkimuksessa aikaan suuritarkkuuksisen koosteen suurimmasta osasta ohran 32 000 geenistä. Tutkimuksessa käytettiin IBSC:n kehittämiä uusia menetelmiä. Samalla geenit järjestettiin oikein geenikartalle. 

– Tämä on hyvin tärkeä välitavoite, kun pyritään kohti ohran täydellistä geenikarttaa. Ovi ohran perimään on nyt auki, kertoo suomalaisen ryhmän johtaja Alan Schulman MTT/BI Kasvigenomiikan laboratoriosta.

Jalostuksen tueksi

Arvostetussa Nature-lehdessä julkaistu tutkimus nopeuttaa mahdollisuuksia parantaa ohran tuottoa jalostuksen avulla. 

– Myös kasvitautien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiiin ongelmiin löytyy helpommin ratkaisuja, kun ohran perimä alkaa selvitä. Tulevaisuudessa voidaan lisäksi tuottaa kestävämpää ja vähemmän kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita vaativaa ohraa, Alan Schulman lupaa.

Ohran perimän selviäminen nopeuttaa myös sen lähisukulaisten, vehnän ja rukiin, tutkimusta. Samalla avautuvat suuret mahdollisuudet maailman ruokatilanteen parantamiseksi. 

Lisätiedot:

professori Alan Schulman, MTT/BI Kasvigenomiikan laboratorio, puh. 040 768 2242, alan.schulman@helsinki.fi 

tutkija Jaakko Tanskanen, Biotekniikan Instituutti, puh. (09) 191 58871, jaakko.tanskanen@helsinki.fi 

Linkkejä:






Lisätietoja organisaatioista:

Vuonna 2001 perustettu MTT/BI Kasvigenomiikan laboratorio on MTT:n ja Biotekniikan instituutin yhteinen tutkimuslaboratorio. MTT on Suomen tärkein maatalouden tutkimuslaitos, jossa on noin 750 työntekijää. Heistä noin puolet on tutkijoita. MTT:n päätoiminnot ovat Jokioisissa; sen lisäksi sillä on 14 toimipistettä ympäri Suomea. 

Biotekniikan instituutti on Helsingin yliopiston erillislaitos, jonka toiminta-alueena on biotekniikan, genomiikan, molekyylibiologian sekä solubiologian korkeatasoinen tutkimus ja opetus. Siellä työskentelee noin 300 tutkijaa kolmestakymmenestä maasta. BI toimii Viikin Biokeskuksessa. Se on Euroopan suurimpia biokeskuksia ja siellä työskentelee noin 3 000 tutkijaa. Viikin kampusalueella sijaitsee myös Helsingin yliopiston neljä tiedekuntaa sekä viitisenkymmentä yritystä.


Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014