Takaisin
22.03.2012

Vieläkö löytyy viljelyssä olevia maatiaiskasveja?
Vieläkö löytyy viljelyssä olevia maatiaiskasveja?

MTT kerää tietoja vanhoista paikallisista kasvikannoista. Nyt etsimme yhä viljelyssä olevia vanhoja viljakantoja rukiista, kaurasta, ohrasta ja vehnästä. Etsimme myös ryvässipuleita sekä todella vanhoja humalan ja aitaorapihlajan kasvustoja. Hakusessa ovat myös omenat ja päärynät.

Suomi on mukana eurooppalaisessa maatiaiskasvihankkeessa, jossa Italiassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa kartoitetaan maatiaiskasvien nykyviljelyn laajuutta ja pyritään varmistamaan vanhojen viljelykasvien viljely myös tulevaisuudessa. Suomessa hanketta vetää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Kansallinen kasvigeenivaraohjelma.

Löytyneistä kasveista tehdään kantavertailuja DNA-analyysilla. Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksella tutkitaan, periytyykö suomalainen aitaorapihlaja mahdollisesti tutkimusmatkailija Pehr Kalmin (1716–1779) Pohjois-Amerikan matkaltaan tuomista siemenistä.

Lounais-Suomesta löydettävät vanhimmat ja kiinnostavimmat aitaorapihlajien kannat istutetaan osaksi kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnittelemaa ’Pehr Kalm Revival’ ympäristötaideteosta. Taideteos sijaitsee Turussa Sibelius-museon tontilla Kalmin tammen varjossa.

Omena- ja päärynälajikkeet kateissa

Vuonna 2010 MTT paikansi ja todensi Korpelan torpan pihalla kasvaneen omenapuun tyngän Huvitus-lajikkeeksi. Huvitus-puu löytyi yläneläisen muistitiedon ja vanhan pomologisen kirjallisuuden avulla. Lajike saatiin varmistettua lehtinäytteestä tehdystä DNA-analyysistä. 

Etsimme nyt myös paikallisia omena- ja päärynälajikkeita sekä etenkin vanhoja puuyksilöitä ja mahdollisesti elossa olevia emopuita. Kaipaamme myös muistitietoa lajikkeiden syntysijoista sekä viljelyyn leviämisestä.

Toivomme saavamme Turun Puutarhan Kevät -messujen yleisöltä tietoja etenkin Lounais-Suomessa syntyneistä omenan ja päärynän paikallislajikkeista. MTT ja Kasvigeenivaraohjelma esittäytyvät osastolla A5 yhdessä Lounais-Suomen puutarhayhdistyksen kanssa.

Tiedätkö näistä paikallisomenoista:

• Louhisaaren kartanossa Askaisissa kasvanut ’Louhisaaren ananas’, joka tunnetaan myös ’Willnäsin ananaksena’
• Halikossa Wiurilan kartanossa kasvanut ’Wiurilan ananas’
• Halikon Grönroosin tilalta peräisin oleva ’Luotsi’
• Halikon Achrenin tilalta peräisin oleva ’Achrenin syys’
• Långsjön kartanossa Somerolla syntynyt ’Långsjön päärynäomena’
• Hannulan tilalta Taivassalosta peräisin oleva ’Hannulan talvi’

Entä näistä paikallisista päärynöistä:

• Askaisten ’Lempisaaren päärynä’ ja ’Hannulan päärynä’
• Kaarinan Kuusistosta peräisin oleva ’Jullaksen herkkupäärynä’ 
• Piikkiön Bussilan kartanon ’Bussilan sokeripäärynä’
• Turussa sokeritehtaan sokerimestari Lückin kylvämästä siemenestä syntynyt ’Lückin päärynä’

Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka alkuperäinen siemenpuu on syntynyt, elääkö yhä alkuperäinen siemenpuu ja kuinka lajike levisi paikalliseen viljelyyn. Lisäksi kartoitamme alueen vanhoja puuyksilöitä kustakin paikallislajikkeesta.

Lisätietoja:
Tutkija Maarit Heinonen, MTT, puh. 029 5317199
Tutkimusmestari Hilma Kinnanen, MTT, puh. 029 5317347
Katso tarkemmin kasvikuulutuksista www.mtt.fi/kasvigeenivarat


Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014