Takaisin
21.05.2010

Monipuolinen viljelykierto on luultua kannattavampaa
Monipuolinen viljelykierto on luultua kannattavampaa

Kansainvälinen biodiversiteettipäivä huomenna

Viljelykasvilajistoltaan monipuolinen tuotanto on luonnon monimuotoisuutta ylläpitävää ja myös viljelijälle aiempaa luultua taloudellisesti kannattavampaa.

MTT on selvittänyt, kuinka paljon Suomessa käytetään viljelykiertoa ja miten kannattavaa monipuolinen kierto on. Viidesosalla kevätviljahehtaareista viljelykierto on monipuolinen, eli neljän vuoden aikana on viljelty useampaa kasvilajia (erikoiskasveja, kesantoa, nurmia, palkokasveja, perunaa, sokerijuurikasta, viljoja tai öljykasveja). Reilulla 50 prosentilla on viljan lisäksi viljelty yhtä muuta kasvilajia ainakin kerran neljän vuoden aikana. Noin viidesosalla, eli käytännössä noin 250 000 hehtaarilla kevätviljojen 1,2 miljoonasta hehtaarista, on viljelty yksipuolisesti kevätviljoja ja syysviljaa.

Viljelykiertoja kartoittanut tutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja perustuu ProAgrian Lohkotietopankkiin vuosina 2002-2008 kerättyyn aineistoon lähinnä Etelä-Suomesta.

Monipuolistaminen lisää katetuottoa

- Aikaisemmin ei ole ollut selvää, hyödyttääkö viljelyn monipuolistaminen myös viljelijää. Nyt saadut tulokset osoittavat, että se mitä pelloilla on aiempina vuosina viljelty, vaikuttaa odotettua enemmän satoon ja sitä kautta taloudelliseen tulokseen, selvittää erikoistutkija Marjo Keskitalo MTT:stä.

Suurin hyöty saadaan valitsemalla viljoille oikea esikasvi, esimerkiksi sokerijuurikas, öljykasvi tai muu erikoiskasvi, kuten pellava. Hehtaarisatoa kevätviljat tuottavat hyvien esikasvien jälkeen jopa 560 - 660 kiloa enemmän kuin viljojen jälkeen. Kevätviljojen sadot ovat 125 - 325 kiloa suurempia silloinkin, kun jonakin neljänä aiempana vuotena samalla pellolla oli viljelty muuta kuin toista kevätviljaa.

Viljelyn suunnitelmallinen monipuolistaminen Suomessa yksipuolisesti viljellyillä 250 000 kevätviljahehtaarilla voisi lisätä kokonaissatoa miljoonilla kiloilla, mikäli viljojen kanssa voitaisiin vapaasti viljellä parhaita viljojen esikasveja. Tila saisi viljavuodesta katetta kiinteisiin kustannuksiin selvästi nykyistä enemmän. Tämä edellyttäisi, että viljaa viljeltäisiin samalla pellolla harvemmin. 

Tutkimuksen mukaan kannattavimpia tai eniten viljasatoja lisääviä esikasveja olivat sokerijuurikas, herne, öljykasvit sekä muut erikoiskasvit. Esikasvien edullinen vaikutus saattoi näkyä vuosienkin jälkeen. Kaikista kasveista vertailua ei voitu tehdä liian pienen aineiston takia.

Biodiversiteetin hoito tärkeää ilmaston muuttuessa

Keskitalon mukaan yksipuolinen viljely on jo verottanut peltoeliöstön monipuolisuutta ja voi lisätä tuotantoriskiä ilmaston muuttuessa. Viljelykiertoihin satsaaminen on järkevää, sillä monipuolinen kasvintuotanto kestää muutoksia paremmin kuin yksipuolinen. Lisäksi viljelykierrot hoitavat biodiversiteettiä. Ne parantavat pelto- ja maaperäeliöstön elinmahdollisuuksia ja kukkivat viljelykasvit suosivat hyönteispölyttäjiä.

- Lajistoltaan rikas kasvintuotanto on myös geenivarojen ylläpitoa, erityisesti silloin kun suositaan harvinaisempia viljelykasveja. Tämä vaikuttaa koko elintarvikeketjuun ja kuluttajaa kiinnostavat tuotevalikoimat monipuolistuvat ja paranevat, Keskitalo sanoo.  

MONISOPU-hanke kuuluu MTT:n Muuttuva ilmasto ja maatalous -tutkimusohjelmaan. Tutkimusohjelman tavoitteena on hyödyntää kestävällä tavalla muuttuvan ilmaston mukanaan tuomia mahdollisuuksia maa- ja puutarhataloudelle ja vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä tuotannolle sekä pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta. Tutustu tutkimusohjelmaan: www.mtt.fi/muuttuva_ilmasto_ja_maatalous

Lisätietoja: erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT, puh. 050 520 2296, etunimi.sukunimi@mtt.fi


Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014