Takaisin
05.05.2009

Sikatalous kustannusten puristuksessa
Sikatalous kustannusten puristuksessa

Sikataloudessa rakenne- ja tuottavuuskehityksen vauhti on ollut kovaa, mutta kannattavuus on vuosikymmenen alun hyvien vuosien jälkeen polkenut paikallaan. Tuottajahinnat ovat jääneet kustannusten nousun jalkoihin. MTT:n laskelmien mukaan vuoden 2007 tulos on sikataloudella parempi kuin maataloudessa keskimäärin, mutta vuonna 2008 kustannusten kova nousu pudotti sikatilojenkin kannattavuutta selvästi.

Sikatalouden eri tuotannonhaaroista porsas- ja yhdistelmätilojen tulokset raportoidaan MTT:n Taloustohtori-verkkopalvelussa jatkossa erikseen omina tuotannonhaaroinaan.
- Yritysten tarkempi luokittelu auttaa tulokseen ja sen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa. Kannattavalle tuotannolle voidaan näin etsiä keinoja yrityksissä ja koko maan tasolla, selvittää MTT:n tutkija Olli Rantala.

Pienillä kustannuksilla tulokselliseen porsastuotantoon

Porsastuotantoa harjoittavilla tiloilla oli vuonna 2007 keskimäärin 130 emakkoa. Kun kokonaistuotosta vähennetään kustannukset, yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle jäi korvaukseksi yrittäjätuloa 50 200 euroa. Kun siitä vähennetään omalle työlle ja pääomalle lasketut palkka- ja korkovaatimukset, saadaan tuotantokustannukset huomioon ottava yrittäjänvoitto, joka oli negatiivinen, -15 900 euroa. Kannattavuuskerroin oli 0,76, joten yrittäjät saavuttivat keskimäärin 76 prosenttia palkka- ja korkotavoitteesta, mikä tarkoittaa 9,6 euron tuntipalkkaa ja 3,8 prosentin tuottoa omalle pääomalle. 

Kun tilat ryhmitellään hyvät/heikot -kannattavuusluokkiin, nähdään että esimerkiksi vuosina 2005-2006 hyvät-ryhmän kannattavuuskerroin oli 0,91. Keskimäärin porsastuotannossa jäätiin 0,58:een. Parhaiden tilojen yrityskoko ja eläinmäärät ovat keskimääräistä suurempia, joskaan kokoerot eivät ole kovin merkittäviä.

- Eläinyksikköä kohti lasketut tuotot on parhailla tiloilla pystytty tuottamaan 5-10 prosenttia keskimääräistä pienemmin kustannuksin. Hyvä kannattavuus näyttäisi perustuvan hyviin tuotantotuloksiin ja omien resurssien tehokkaaseen käyttöön, arvioi Rantala.

Yhdistelmätuotanto kannattaa porsaita paremmin

Yhdistelmätuotantoa harjoittavilla tiloilla oli vuonna 2007 keskimäärin 84 emakkoa. Kun kokonaistuotosta vähennetään kustannukset, yrittäjätuloa jäi 48 700 euroa. Yrittäjänvoitto oli negatiivinen, -8 800 euroa. Kannattavuuskerroin oli 0,85 joten tuntipalkaksi saatiin 10,7 euroa ja oman pääoman tuotoksi 4,2 prosenttia.

Rantalan mukaan yhdistelmätuotanto on yleensä ollut hieman kannattavampaa kuin porsastuotanto. Osalla tiloista kasvatetaan myös jalostuseläimiä ja päästään hieman pienemmällä yrityskoolla samaan tulokseen kuin porsastuotannossa.

Vuoden 2008 tulos heikkeni

Tuotantopanosten hintojen nousu veti maatilojen ja myös sikatilojen viime vuoden tulokset selvään laskuun. Viljan hintojen lasku ei vielä ehtinyt vaikuttaa rehukustannuksiin. Esimerkiksi sianrehujen hinnat nousivat vuositasolla 16 prosenttia ja tuotantopanosten hinnat yhteensä lähes viidenneksen. Sianlihan tuottajahinta nousi 9 prosenttia, mutta se ei riittänyt kattamaan kustannusten nousua. Tämän seurauksena kannattavuus heikkeni selvästi.

Vuonna 2008 kaikkien sikatilojen kannattavuuskerroin putoaa MTT:n tulosennusteen mukaan 0,78:sta 0,54:een. Porsastuotannossa kannattavuuskerroin olisi 0,53 ja yhdistelmätuotannossa 0,61. Porsastuotannossa yrittäjätulo pienenee lähes 30 prosenttia ja yhdistelmätuotannossa 25 prosenttia. Viime vuoden loppupuolelta lähtien kustannukset ovat osin jopa kääntyneet laskuun, mikä helpottaa tilojen talousahdinkoa. Siitä huolimatta vuoden 2008 tuloksesta tulee sikatiloille yksi EU-ajan heikoimmista.

MTT:n taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotulokset ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori-verkkosivustolla maa- ja puutarhatalous -verkkopalvelussa (www.mtt.fi/taloustohtori). Verkkopalvelun omat valinnat -kohdasta pääsee tuotannonhaara-luokittelijavalintaan, josta on nähtävillä sekä porsas- että yhdistelmätuotannon tulosraportit aina vuodesta 1998 lähtien. Tulokset on laskettu kirjanpitotilojen tuloksista painottamalla siten, että ne kuvaavat kyseistä tuotantoa harjoittavien tilojen keskiarvotuloksia Suomessa.

Lisätietoja:
vanhempi tutkija Olli Rantala, MTT, puh. (09) 5608 6294, etunimi.sukunimi@mtt.fi


 


Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014