Takaisin
30.03.2001

Mustaherukan viljelyä kautta maailman haittaavan suonenkatotaudin aiheuttaja on selvinnyt
Mustaherukan viljelyä kautta maailman haittaavan suonenkatotaudin aiheuttaja on selvinnyt

Mustaherukkatuotantoa vaivaava mustaherukan suonenkatotautia aiheuttava virus on löydetty MTT:ssä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tehdyssä väitöstutkimuksessa. Tauti tunnettiin oireiden perusteella jo viime vuosisadan alussa, mutta taudin aiheuttajasta ei ole ollut tietoa, vaikka sitä on yritetty lukuisin menetelmin määrittää.

Suonenkatotauti on mustaherukan merkittävin virustauti, ja se voi ulkomaisten tutkimusten mukaan vähentää satoa jopa 50-75 prosenttia lajikkeesta riippuen. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten laajalti tautia esiintyy viljelmillä ja miten suuria vahinkoja se aiheuttaa. Suonenkatotauti on kuitenkin yksi mahdollinen syy siihen, että Suomessa 1990-luvulla herukan hehtaarikohtainen sato on pienentynyt. Tärkeimmän herukkakasvimme viljelyala on 1 600 hehtaaria ja vuotuisen tuotannon arvo viljelijähinnoin laskettuna 15-20 miljoonaa markkaa.

Viruksen löytyminen mahdollistaa taudin nopean testaamisen, sillä niin sanotulla PCR-testauksella tulokset saadaan muutamassa päivässä. Aiemmin ainoa testaustapa oli tutkittavan kasvin oksan ymppäys herkkään testikasviin. Oireiden ilmaantuminen voi tällä menetelmällä viedä vuoden tai kaksi. Virustestaus nopeuttaa esimerkiksi uusien mustaherukkajalosteiden testausohjelmaa sekä antaa paremman mahdollisuuden seurata tautia kenttäoloissa. Myös viruksen siirtymistä äkämäpunkin välityksellä päästään paremmin tutkimaan. 

Suonenkatotautia tunnetaan kaksi eri muotoa, lievä ja ankara. Sairaassa kasvissa lehtisuonet vähenevät, lehtien laitahammastus on karkeata ja kanta suora. Ankaran rodun tunnistaa kukkaoireista. Kukissa on normaalin viiden terälehden sijasta 10-12 terälehteä, minkä lisäksi heteet puuttuvat. Tautia levittävä äkämäpunkki puolestaan lisääntyy herukan silmuissa ja aiheuttaa niiden turpoamisen pyöreiksi äkämäsilmuiksi. 

Virus havaitaan PCR-menetelmällä

Suonenkatotautia sairastavasta mustaherukasta eristettiin MTT:ssä tuntematon virus vuonna 1990. Virukselle kehitettiin PCR-testimenetelmä, jonka avulla virus havaittiin suonenkatotautisista herukkanäytteistä. Testimenetelmällä virus löytyi niin ikään taudin luontaisista isäntäkasveista pohjanpunaherukasta ja taikinamarjasta sekä tautia levittävästä äkämäpunkista. 

Viruksen osoittaminen taudin aiheuttajaksi edellytti vielä sitä, että eristetty virus siirrostetaan terveeseen mustaherukkaan ja aiheutetaan siinä suonenkatotauti. Tämä tehtiin syksyllä 1996, ja seuraavana keväänä ilmaantui kasveihin suonenkatotaudin ensioire eli keltainen mutkitteleva juova. PCR-testaus vahvisti, että kyseessä oli sama virus. Lopullinen todiste viruksen osuudesta taudin syntyyn saatiin, kun siirrostettuihin kasveihin ilmaantui epämuotoisia kukkia viime keväänä. Virus nimettiin mustaherukan suonenkatovirukseksi.

MML Anne Lemmetty-Kaukorannan väitöskirja ”Isolation and identification of the causal agent of black currant reversion disease” tarkastetaan Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa 30. maaliskuuta 2001 klo 12, luentosali II. Vastaväittäjänä on professori Jari P. T. Valkonen Ruotsin maatalousyliopistosta ja kustoksena professori Eevi Rintamäki Turun yliopistosta. 

Lisätietoja: Anne Lemmetty, MTT, puh. (03) 4188 2560.


Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014