Takaisin
04.10.1999

Valtion koetila luomulle
Valtion koetila luomulle

Valtion omistamien luomutilojen lukumäärä voidaan laskea vielä yhden käden sormilla, mutta jokainen kehitys alkaa nollasta. Osaa Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) maatalousteknologian tutkimusyksikköön (Vakola) kuuluvasta maatilasta viljellään tästä syksystä lähtien luonnonmukaisesti. Koetila, joka sijaitsee vanhassa 1500-luvulta periytyvässä kulttuurimaisemassa, koostuu Olkkalan, Hovin ja Kourlan tiloista Vihdin kunnan alueella.

Vuonna 1995 tutkimusyksikkö päätti siirtää noin 20 hehtaaria Kourlan tilan pelloista luomuun viljelyteknisten kysymysten tutkimiseksi. Kourlan kahta suurinta lohkoa ja muiden tilojen peltoja viljellään edelleen väkilannoitusta ja torjunta-aineita käyttäen. Tästä syystä haetaan vuosittain rinnakkaisviljelyoikeutta Uudenmaan maaseutuelinkeinopiiristä. Luonnonmukaisessa viljelyssä on seitsemän peruslohkoa.

Viljelykiertosuunnittelu alkoi vuonna 1995 ja samana vuonna otettiin ensimmäiset lohkot siirtymäkauden viljelyyn. Tavoitteena Kourlan tilalla on monivuotiseen viljelykiertoon perustuva luonnonmukainen viljely, joka mahdollistaa kokemusperäisen tiedon hankkimisen luomuviljelyn keskeisimmistä ongelmista. Näitä ongelmia ovat rikkakasvien torjunta, vihermassan sekoitus maahan, lannan käsittely, kasvien korjuu ja käsittely, siemenkasvien korjuu ja kuivaus sekä töiden organisointi. Karjanlantaa ei toistaiseksi käytetä lannoitteena. Näin pystytään tutkimaan, onko luomutuotanto karjattomilla tiloilla kannattavaa ja pystytäänkö peltojen ravinnehuolto toteuttamaan vaihtoehtoisella tavalla.


Vaikeat peltolohkot edustavat maatalouden kovaa todellisuutta

Kourlan luomuviljelyyn käytettävät lohkot ovat tilan hankalimpia: osa on nopeasti kuivuvia rinnepeltoja ja osa kevättulvien alle jääviä rantapalstoja. Maa on savista mutta runsasmultaista. Lohkot eivät täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimia edellytyksiä, sen sijaan ne tarjoavat haasteen ammattitaidon osoittamiselle ja ne edustavat mainiosti Suomen maatalouden kovaa todellisuutta.

Tilalla on testattu laitoksella kehitettyä viherkatteen levityskonetta kaistaviljelyssä. Katteena viljeltiin sinimailasta, ruista, puna-apilaa ja ruokohelpiä. Rivikasveina viljeltiin kaalia, punajuurta, virmajuurta ja takiaista. Siirtymäkauden alussa viljeltiin myös lehtiyrttejä kaistaviljelynä apilanurmilohkoilla. Viljeltyjä yrttejä olivat piparminttu, anisiiso, persilja ja nokkonen. Rikkakasvitorjuntaan käytetään Vakolassa kehitettyä riviväliharaa. Riviväli oli aluksi 25 cm, mutta 1999 lähtien se on ollut 18 cm. Samaa riviväliä käytetään kylvökoneella.

Erikoisuutena viljellään spelttivehnää eri lajikkeiden sopivuuden ja puintiominaisuuksien tutkimista varten. Luomussa spelttivehnä on osoittautunut kiitolliseksi viljeltäväksi, sillä se kasvaa heikommallakin maalla eikä vaadi paljoa typpeä menestyäkseen. Tänä kesänä spelttivehnän sato Kourlan tilalla oli 2,1 tonnia hehtaarilta.

MTT:n luomututkimus on vuodesta 1990 keskittynyt ekologisen tuotannon tutkimusasemalle Juvalle. Kourlan pelloilla onkin tutkittu yhteistyössä ekologisen tuotannon kanssa muun muassa yrttituotannon teknologisia kysymyksiä. Kourlan tilasta kehitetään esimerkkinä toimivaa ja taloudellisesti menestyvää mallitilaa, jossa tutkimustulokset muutetaan viljelykäytännöksi.


Lisätietoja:
Winfried Schäfer, puh. (09) 2242 5220.
Jaa |
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014