Etusivu / Hankkeet / Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen - PESTICIDE LIFE / Tausta ja työpaketit
Kuva: Pauliina Laitinen, MTT
Tausta ja työpaketit

Life+ -rahoitteisissa hankkeissa sovelletaan tieteellistä tutkimusta käytännön tasolla. PesticideLife-hankkeessa testasimme tilatasolla integroidun tuhoojatorjunnan menetelmiä. Viljelytekniset toimenpiteet suoritettiin viljelijän suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen työntekijät tarkkailivat peltolohkoilta kasvintuhoojia. Kemiallinen torjunta pyrittiin tekemään vain, jos tuhoojia on paljon ja torjuntakynnys ylittyy. Valittujen menetelmien tehokkuutta tarkasteltiin käsittelemättömien alueiden avulla. Käytettyjä menetelmiä arvioitiin ja niitä kehitettiin tarvittaessa käytännöllisemmiksi. Ei-kemialliset kasvinsuojelumenetelmät ovat viljaviljelyssä harvinaisia, joten toimenpiteissä keskityttiin ennaltaehkäiseviin menetelmiin sekä kasvinsuojelun tarpeenmukaisuuden toteamiseen tarkkailun avulla.

Työpaketit
Työpaketti 1
Kansallisiin toimintasuunnitelmiin torjunta-aineiden kestävästä käytöstä (NAP) liittyy monia ympäristöteemaisia lakeja, asetuksia ja direktiivejä. Integroitu tuhoojatorjunta tulee vaikuttamaan poliittisen päätöksenteon lisäksi yksittäisiin viljelijöihin ja kuluttajiin. Siksi hankkeessa tuotetaan kansallisiin toimintasuunnitelmiin liittyvä politiikkakatsaus. Tärkeää toimintasuunnitelmien teossa on vastavuoroisen yhteistyöverkoston luominen. Viljelijät, tutkimus, kasvinsuojeluaineteollisuus, kauppa, kuluttajat ja ympäristöjärjestöt on hyvä saada IPM-keskusteluun mukaan. Työpakettia 1 vetää Patrik Erlund NSL:stä.

Työpaketti 2
Hankkeessa kehitetään viljojen integroidun tuhoojatorjunnan ohjeistoa kansallisten toimintasuunnitelmien tueksi. Tukena käytetään mahdollisuuksien mukaan ennustemalleja. IPM:ssä tuhoojien kemiallinen torjunta tehdään vain, jos havaintojen perusteella laskettu torjuntakynnys ylittyy. Kynnysarvoista tehdään kirjallisuuskatsaus. Käytettäviä IPM-menetelmiä ovat mm. viljelykierto, tuhoojia kestävät lajikkeet ja tuhoojaennusteet. Työpaketin vetäjä on Sanni Junnila.

Työpaketti 3
Poistettu hankkeen käsittelyvaiheessa.

Työpaketti 4
Kasvinsuojeluaineiden käytöllä on terveys- ja ympäristöriskejä. Niiden ymmärtäminen vaatii laajaa keskustelua, jota käydään hankkeessa elintarviketuotannon vastuullisuuden ja vesistöjen puhtauden merkeissä. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien arviointi on tärkeää saada osaksi elintarvikkeiden elinkaarianalyyseja. Työpaketin 4 vetäjä on professori Sirpa Kurppa MTT:stä.

Työpaketti 5
Viestinnän keinoin toteutetaan hankkeen tavoitetta, joka on levittää tietoa integroidusta tuhoojatorjunnasta ja direktiivin mukaisista kansallisesta toimintasuunnitelmasta. Seminaareien ja pellonpiennarpäivien lisäksi viestinnän apuvälineinä käytetään mm. esitteitä, hankkeen nettisivuja, facebook-sivuja, blogia ja verkkoalbumia. Syksyllä 2012 tehtiin tilannekartoitus IPm viestinnästä hankkeen yhteistyöviljelijöille ja tätä tullaan laajentamaan laajemmaksi kyselytutkimukseksi 2013. Työpaketin vetäjä on Irmeli Markkula.

Työpaketti 6
Projektin hallinto. Hankkeen ja työpaketin 6 vetäjä on Sanni Junnila, joka raportoi hankkeen edistymisestä ulkoiselle valvojalle (Astrale) ja EU:lle.

Työpaketti 7
Hankkeen onnistumisessa on tärkeää seurata toiminnan etenemistä aikataulun ja projektisuunnitelman mukaan. Hankkeen sisäistä valvontaa tekee työpaketin 7 vetäjä Pekka Manninen.

 

Kuva: Pauliina Laitinen
logot

      LIFE08 ENV/FIN/000604

Aloitussivulle
Background and workpackages in english
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014