Etusivu
In English
|
Tutkimushanke
Foodspill
Etusivu / Hankkeet / Foodspill - ruokahävikin vähentäminen / FOODSPILL 2
Foodspill 2 - Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa
Kesto: 1.1.2013 - 30.6.2014

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset ovat merkittävät ja syntyvä ruokahävikki vielä korostaa niitä: negatiiviset ympäristövaikutukset, mukaan lukien resurssienkulutus, ovat aiheutuneet turhaan, kun ruoaksi tuotettu tuote ei päädy ihmisravinnoksi. Ruokahävikkiä on tutkittu aiemmin elintarvikeketjussa Suomessa, mutta tutkimus ei ole ulottunut ketjun alkupäähän, eli alkutuotantoon. Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa syntyvien sivuvirtojen määrää, laatua ja syntysyitä.

Ruokahävikin määrittelyssä, rajauksissa ja arvioinnissa kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää 

Tarkastelussa huomioitiin koko syötäväksi tuotettu tuotevirta ja siitä erottuva elintarvikeketjusta poistuva sivuvirta. Syömäkelpoisen sivuvirran (syötäväksi tuotetun ja elintarvikeketjusta poistumishetkellä syömäkelpoisen sivuvirran) katsottiin kuvaavan ruokahävikkiä.

Hankkeen tuloksena elintarvikeketjun ruokahävikkiarvio pystyttiin täydentämään alkutuotannon hävikkiarviolla ja lisäksi elintarvikejalostuksen hävikkiarviota tarkennettiin, joten ensimmäinen elintarvikeketjun ruokahävikin kokonaisarvio voitiin esittää. Ruokahävikkitutkimuksen laajentuminen kattamaan myös alkutuotanto oli merkittävä askel, koska koko elintarvikeketjun poikkileikkaava hävikkitarkastelu oli näin ensimmäistä kertaa Suomessa mahdollista toteuttaa. Tämä mahdollistaa myös elintarvikeketjun kokonaisvaltaisen kehittämisen ruokahävikin synnyn ehkäisemiseksi ja sen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.

Tutkimustietoa suoraan elintarvikeketjun toimijoilta ja erilaisista esimerkkituotteista tarvitaan, jotta voidaan arvioida ruokahävikin osuutta alkutuotannossa

Alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen sivuvirtoja ja ruokahävikkiä tarkasteltiin esimerkkituotteiden kautta, sekä suoraan toimijoilta kerätyn aineiston että julkisesti saatavilla olevien aineistojen avulla. Ruokahävikin käsite määriteltiin kunkin esimerkkituotteen ominaispiirteet huomioiden, jotta ruokahävikin yhteismitallinen arvioiminen erityyppisille kasvi- ja eläinperäisille tuotteille oli mahdollista. Tarkastelu alkoi kasviperäisissä tuotteissa korjuukypsästä sadosta ja kotieläintuotteissa lypsetystä maidosta ja syntyneestä kotieläimestä.

Kokonaisruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa arvioitiin yleistämällä esimerkkituotteista saatu tieto ja täydentämällä sitä tilasto- ja kirjallisuusaineistoilla. Elintarvikeketjun kokonaisruokahävikkiarvio koostettiin aiemmin julkaistuista kaupan, ravitsemuspalveluiden ja kotitalouksien ruokahävikkiarvioista, aiempaa elintarvikejalostuksen ruokahävikkiarviota päivittämällä sekä lisäämällä alkutuotannon ruokahävikki uutena osiona kokonaisarvioon.

Elintarvikeketjun alkupäässä sivuvirtojen ja ruokahävikin syntyyn vaikuttavat erityisesti luonnonolosuhteet ja markkinat

Alkutuotannossa sivuvirtojen syntysyyt ja -vaiheet vaihtelevat. Merkittävin yksittäinen syy sivuvirtojen syntyyn olivat luonnonolosuhteet, mutta myös tuotannon kannattamattomuus ja ylituotantotilanteet aiheuttivat sivuvirtoja. Hankkeessa tunnistettiin neljä merkittävää syytä sivuvirtojen ja ruokahävikin syntyyn:

1) luonnonolosuhteet, kasvitaudit ja -tuholaiset ja eläintaudit,

2) elintarvikkeiden laatuvaatimukset ja tuotantoa säätelevät lait ja säädökset,

3) markkinakanavien tukkeutuminen ja markkinoiden sijainti ja

4) tuotannon kannattavuus (usein kytköksissä kaikkiin edellä mainittuihin)

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ennen sadonkorjuuta, puskurit eri markkinatilanteissa ja jatkojalostus vähentäisivät ruokahävikkiä

Jotta tuotteet täyttävät elintarvikekelpoisuudelle asetetut vaatimukset, niiden on oltava laadukkaita. Kasvintuotannossa ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten optimaalisilla viljelytoimenpiteillä on suuri merkitys laadukkaan sadon aikaansaamiseksi. Laadukas sato säilyy varastoitaessa myös paremmin. Tuotteiden markkinointiin, uusien markkinakanavien tunnistamiseen ja luomiseen, tuotantosopimuksiin, uusien tuotteiden innovointiin ja tuotteistamiseen liittyvistä kehittämistoimista voi löytyä toimivia keinoja ruokahävikin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lihan- ja maidontuotannossa haasteita ovat eläinten tuotantokauden aikaiset sairaudet ja tapaturmat, joita on mahdotonta täysin välttää. Niiden toistuvuuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa eläinten hyvinvoinnista huolehtimalla ja sairauksia ennaltaehkäisemällä. Hankkeessa tunnistettiin useita hyviä käytäntöjä, mutta toimivat käytännöt sivuvirtojen ennaltaehkäisyyn, vähentämiseen ja hyödyntämiseen ovat usein tuote- ja tilakohtaisia.


Yhdessä MTT:n kanssa elintarvikeketjun ruokahävikkiä tutkivat Apetit Pakaste Oy, Tuoreverkko Oy, SLC ja MTK. Hanketta rahoitti MMM Laatuketju ja MTT.

Lisätietoja: tutkija Hanna Hartikainen, MTT, etunimi.sukunimi@mtt.fi



 

  Hanna Hartikainen
Laatunen 1/2013 Alkutuotannon ruokahävikkiä selvitetään
Maaseudun tiede 3/2013 Alkutuotannon ruokahävikki halutaan mukaan kuvaan
Foodspill 2, Esitys Maaseudun tiedetreffeillä 3.6.2014
Foodspill 2, Hankkeen päätöstilaisuuden kalvot, Mustialassa 12.6.2014
Hankkeen loppuraportti julkaistaan MTT-sarjassa syksyllä 2014