FOODSPILL- Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa
Paljonko heität ruokaa roskiin? Kuinka paljon ravitsemispalveluissa heitetään ruokaa roskiin joko ruoan valmistuksen yhteydessä tai asiakkaiden lautastähteinä? Entä mikä on kaupan ja teollisuuden osuus? Miten hävikkiä voitaisiin pienentää ketjun eri vaiheissa? Vastauksia näihin kysymyksiin haettiin MTT:n tutkimushankkeessa FOODSPILL - ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa. Hankkeen päämääränä oli ruokahävikin synnyn merkittävä ehkäiseminen.
Ruokahävikki merkittävä yhteiskunnallinen ympäristöhaaste
Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarviketuoteryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu. Tästä huolimatta hävikki ei ole noussut selkeästi esille ruoan ympäristövaikutuksia käsiteltäessä. Kuluttajat kokevat esimerkiksi elintarvikepakkaukset suurempana ympäristöongelmana kuin ruokahävikin.
Kaikesta ihmisten aiheuttamasta ympäristökuormituksesta jopa reilu kolmannes syntyy ruoantuotannosta, valmistuksesta, ravintolapalveluista ja kauppamatkoista. Tarkasteltaessa pelkästään ilmastovaikutuksia tämä osuus on noin neljänneksen. Sen sijaan vesistöjen tilaan ruoantuotannolla on vieläkin suurempi merkitys: ruoka vastaa puolta kaikista kulutuksemme rehevöittävistä päästöistä.
Ruokahävikkiä vaikuttaa kirjallisuuden perusteella syntyvän eniten ruoan kulutuksessa eli kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa, ja siksi FOODSPILL-hanke kohdistuu erityisesti kotitalouksien ja ravintoloiden ruokahävikkeihin ja siellä selvästi vähiten tunnetuimpaan asiaan eli lautashävikkiin. Hankkeessa tuotetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, kuinka paljon ruokaa elintarvikeketjun eri vaiheissa päätyy hävikiksi.
Kotitalouksissa ja ravintoloissa punnittu ruokahävikkiä
Iso joukko suuria elintarvikealan yrityksiä on hankkeessa yhteistyökumppaneina ja niiden kautta hankkeen käyttöön saadaan jo paljon tietoa tuotannossa syntyvän hävikin määristä ja syistä.
Hankkeen punnitustutkimukset toteutettiin syksyn 2010 ravitsemispalveluyrityksissä. Ravitsemispalvelut ovat olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Väestöstä kolmasosa käyttää julkisia ravitsemispalveluita päivittäin.
Hankkeessa on yhteistyöyrityksinä kaksi suurta kunnan ravitsemispalveluiden tuottajaa ja Helsingin yliopistojen ravintoloista vastaava yrittäjä. Hankkeessa ollaan tekemässä laajoja mittauksia mm. useissa peruskouluissa (20 kpl) ja lisäksi punnitustutkimuksia on toteutettu vanhusten palvelutaloissa, ammattioppilaitoksissa, lukioissa ja päiväkodeissa. Lisäksi yksittäisiä punnituksia on toteutettu mm. a la carte ravintoloissa sekä kahviloissa ja huoltoasemilla.
Hankkeen ja sen tulosten kannalta yksi isoimpia, haastavampia ja keskeisimpiä osioita on kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin ja sen syiden tutkiminen. Kotitalouksien osuus selvityksessä perustuu syyskuussa 2010 tehtyyn lähes 400 kotitaloutta kattavaan kuluttajakyselyyn ja -seurantaan. Mukaan sitoutuneet kotitaloudet pitivät kaksi viikkoa yksityiskohtaista päiväkirjaa, johon he kirjasivat kaiken pois heittämänsä ruoan painon, tyypin ja poisheiton syyn.
Tietoa käytäntöön - viestinnällinen haaste
Määrän ja syiden lisäksi tulemme 2011 pohtimaan keinoja jolla hävikkiä saataisiin vähennettyä. Tavoitteena on, että ketjun eri portaissa ja kotitalouksissa heitettäisiin ruokaa nykyistä selvästi vähemmän roskiin. Hanke tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi elintarvikeketjun toimijoille, kuluttajille ja yhteiskunnalle ja vahvistaa samalla kuluttajien ja muiden elintarvikeketjun toimijoiden tietoisuutta ruokahävikin ympäristövaikutuksista.
Kuluttajakäyttäytymisellä on erityisen suuri merkitys kokonaishävikkiin, ja hankkeessa onkin suunniteltu laajaa kansalaisviestintäkampanjaa aiheesta. Osa kuluttajista on etääntynyt ruoantuotannosta, sen alkuperästä ja syntyvistä ympäristövaikutuksista. Ruoan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on merkittävästi alentunut, ja samalla ruoan arvostus on laskenut.
Yhdessä MTT:n kanssa elintarvikeketjun ruokahävikkiä tutkivat Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos, Unicafe ja MTK sekä Pakkaustutkimus - PTR. Hanketta rahoittaa MMM Laatuketju, MTT ja alan yritykset.
Lisätietoja: tutkija Kirsi Silvennoinen, MTT, puh. 040 179 4875, etunimi.sukunimi@mtt.fi.
