Etusivu / Hankkeet / Climate Communication I & II / Climate Communication I ja II
Climate Communication I ja II
Climate Communication II

Kesto: 01.07.2011 - 30.9.2013

Ilmastovaikutus on ainoa globaalisti yhteismitallinen ympäristövaikutusluokka. Elintarvikkeiden elinkaaristen ympäristövaikutusten laskennan harmonisoinnissa ollaan ottamassa keväällä 2012 isoja askelia kansallisessa Foodprint-hankkeessa. Yhteismitattomat hiilijalanjälkimerkinnät vaikeuttavat tuotteiden välistä vertailua ja voivat johtaa kuluttajia harhaan. Parhaimmillaan hiilimerkit ja muut ympäristömerkit motivoivat ja kannustavat toimitusketjuja kehittymään ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Kuluttajien mielipiteitä hiilimerkintöjä kohtaan on tutkittu maailmalla verrattain vähän, eikä Suomessa tiettävästi lainkaan. Suomessa tuotetun ruoan edistämiseksi on tärkeää, että suomalaiset tuotantoyritykset ja -ketjut tietäisivät, miten ne voisivat halutessaan todenmukaisesti ja ymmärrettävästi viestiä tuotteidensa elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista.

Climate Communication II -hanke jatkaa hyvään vauhtiin ensimmäisessä hankkeessa saatua työtä ja keskustelua kansallisen tahtotilan määrittelemiseksi. Hankkeen tavoitteena on kirkastaa suomalaisen elintarvikealan tahtotila ympäristömerkinnöistä, niiden mahdollisesta lanseeraamisesta ja harmonisoinnista Suomessa sekä laatia tahtotilaa koskeva etenemissuunnitelma. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osattaisiin vastata konsensuksen pohjalta mahdollisimman hyvin kysymyksiin:
  • tulisiko jonkinlainen merkintä Suomessa ottaa yhtenäisesti käyttöön, ja millainen sen pitäisi olla (esim. yritysten omat vs kansallinen vs pohjoismainen vs eurooppalainen vs globaali merkintä, hiili- vs laajemmat ympäristömerkinnät, tieto/lukuarvo vs kriteerimerkintä, keskitetyn vs hajautetun tiedon tuotannon tavat)?
  • kuinka aktiivinen Suomen elintarvikealan tulisi olla aloitteellinen asian suhteen?
Hankkeen alatavoitteena on selvittää kuluttajien käsityksiä ilmastomerkinnöistä ja odotuksia niiden suhteen. Hankkeessa myös seurataan ilmasto- ja laajempien ympäristömerkintöjen kansainvälistä kehitystä ja päivitetään aiemmassa hankkeessa tehty kartoitus ja analyysi kansainvälisestä elintarvikkeiden ympäristömerkintöjen tilanteesta. Hanke kasvattaa yhteisen keskustelun sekä taustatiedonkeruun kautta ymmärryksen lisääntymistä alalla, ja tätä kautta luo uutta osaamista alan toimijoiden käyttöön. Hanke tukee mm. yritysten ympäristö-, kehittämis- ja viestintäjohdon sekä hallinnon strategista päätöksentekoa elintarvikealan merkintöjen ja niihin tarvittavan tiedontuotannon kehitykseen liittyen. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa elintarvikealan ja kuluttajien ymmärrystä elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista, jotta he voivat käyttää tietoa päätöksiensä tukena sekä vähentää suomalaisen kulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutuksia.
ClimateCommunication I

Kesto: 23.02.2009 - 31.07.2011 

Kuluttajilla, elintarvikealan yrityksillä ja yleisemminkin yhteiskunnassa on tarve saada tietoa elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä, koska elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus nykytietämyksen mukaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Hiilijalanjälkitietojen tuottaminen ja niistä viestiminen on kuitenkin haasteellinen kokonaisuus. Climate Communication -hanke tukee elintarvikkeiden vertailukelpoisten hiilijalanjälkitietojen tuottamista ja niistä viestimistä tuottamalla tietoa hiilijalanjälkien laskennasta ja eri maiden ja kansainvälisten organisaatioiden hiilijalanjälkiin liittyvistä ohjeistuksista, menettelytavoista ja viestintäratkaisuista. 

Hankkeessa muodostetaan yleiskäsitys kansainvälisestä elintarvikkeiden hiilijalanjälkiin liittyvästä standardoinnin tilanteesta, käytetyistä laskentamenetelmistä ja menettelytavoista. Tavoitetta lähestytään tutkimalla neljää erilaista meijeri-, liha-, leipomo- ja kasvistuotetta tai -raaka-ainetta, joista on julkaistu useita hiilijalanjälkitutkimuksia eri maissa. Vertailuihin sisällytetään lähtökohtaisesti vain tieteellisissä sarjoissa julkaistut tutkimukset. Kunkin tuoteryhmän sisällä tuloksia vertaillaan toisiinsa ja etsitään syitä tulosten vaihtelulle. Syitä voivat ovat menetelmällisten erojen ja tietopohjavalintojen ohella esimerkiksi todelliset erot eri maiden ja yritysten välillä niin energiantuotantotavoissa, osaamisessa kuin olosuhteissakin. Eri maissa ja eri tahojen laatimista elinkaarilaskelmista ei saada lyhyellä aikavälillä laskentamenetelmiltään täysin yhdenmukaisia. Tässä tutkimuksessa muodostetaan esimerkkituotteiden avulla käsitys siitä, millä menetelmällisillä valinnoilla ja muilla tutkimusten välisillä eroilla on tuloksiin merkittävin vaikutus.

Lisäksi hankkeessa tarkastellaan elintarvikkeiden ilmastomerkintöjen lanseeraamisen ja käyttöönoton tilannetta sekä kehityssuuntia ja pyrkimyksiä eri maissa ja yrityksissä sekä toimialaliitoissa. Kansainvälisesti elintarvikkeiden hiilijalanjälkien tutkimuksessa ja pienentämisessä tapahtuu paljon. Myös näiden viestinnässä ilmenee jatkuvasti uusia aloitteita, esimerkiksi yritys- ja maakohtaisten ilmastomerkkilanseerauksien muodossa. Tavoitteena on tunnistaa ja tiedostaa erilaisten kansainvälisten merkintöjen heikkoudet ja vahvuudet niin merkin takana olevan tietopohjan ja menetelmien kuin viestinnän näkökulmasta, jotta viestintää Suomessa voitaisiin kehittää niin, että se palvelisi kuluttajien tarpeita.

Tutkimuksen edetessä hanke järjestää myös keskeisille sidosryhmille suunnattuja työpajoja tai seminaareja, joissa käsitellään hankkeen teemoja. Keskeisiä sidosryhmiä ovat esimerkiksi osallistuvien yritysten henkilökunta, tavarantoimittajat ja alihankkijat, alkutuotannon edustajat, elintarvikkeiden tuotantoketjun edunvalvontajärjestöt, ympäristö- ja kestävyysmerkintöjen ylläpitäjät ja kehittäjät ja ympäristö- ja kuluttajajärjestöt. Lisäksi hankkeen toteutuksessa on tärkeässä osassa kansainvälinen verkostoituminen eri toimijoiden, toimialajärjestöjen, yritysten ja tutkimustahojen suuntaan sekä näiden kautta tiedonkeruu eri maiden aloitteista ja tavoitteista. 
  Juha-Matti Katajajuuri
Sivukartta
Yhteystiedot
Tietoja sivustosta
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 2014