Etusivu
Ympäristö
Yrittäjyys
Elintarvikkeet
Energia
Kulttuurimaisema
Lisätietoa aiheesta
» MTT: Maaseutumaiseman arvottaminen
» Arvokkaat maisema-alueet
» Matkailijoiden maisema-arvostukset: tutkimustuloksia Lapista
» TTS: Vanha maatalousrakennus uusiokäytössä
» Maa- ja kotitalousnaiset: Maisemanhoito
Etusivu >> Tuotteet >> Kulttuurimaisema
Maisema kertoo oman aikansa kulttuurista

Viljellyn peltoalan muutos vuosina 2001-2006 (lähde: TIKE) ja maatalousrakentamisen kokonaismäärä vuosina 2000-2006 (lähde: Tilastokeskus)

Maaseudun kulttuurimaisema syntyy maatalouden tuotantotoiminnan oheistuotteena. Samalla maisema on myös oman aikamme peili, joka kertoo vallitsevan yhteiskunnan arvoista ja tavoitteista.

Onko suomalainen maaseutumaisema heikentymässä vai paranemassa? Kysymys on vaikea, sillä maiseman kauneus on katsojan silmässä: yksi arvostaa hyvin hoidettua maisemakuvaa kun taas toinen hakee luonnon monimuotoisuutta. Maiseman rakenteiden muutosta voidaan kuitenkin seurata tilastojen valossa.

Peltomaisema säilyy viljeltynä ja avoimena 

Pellon ja metsän vaihtelu on yksi suomalaisen maaseutumaiseman peruselementeistä. Maatalousmaata on eniten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa maatalousmaan osuus maapinta-alasta kohoaa yli 20 prosenttiin ja maisemalle siten tyypillisiä laajat peltoaukeavat. Pohjois- ja Itä-Suomessa maatalousmaata on sen sijaan alle 10 prosenttia, ja maisema herkempää sulkeutumiselle. 

Nykyisen kehityksen myötä uhkaa maiseman sulkeutumisesta ei ole näkyvissä. Viljellyn pellon määrä on kasvanut keskimäärin 3 % koko maassa. Kehityksessä näkyy pinta-alatukien tuoma kannuste heikompienkin viljelymaiden käyttöönotolle. Myös ruokohelven viljely, mm. turvemailla, on laajentanut viljeltyä pinta-alaa. 

Peltoa on saanut myös raivata 1990-luvun puolivälistä lähtien. Samanaikaisesti pellon metsitykset ovat vähentyneet alle 10 000 hehtaarin vuodessa. Peltoalan kokonaismäärä on kasvanut eniten Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita ovat usein maatalouden ja metsätalouden alueiden väliin sijoittuvat puoliluonnontilaiset alueet, jotka samalla tuovat myös maiseman ominaispiirteisiin pehmeyttä ja vaihtelevuutta. Maatalouden ympäristötukiohjelman seurannassa tällaisiä alueita todettiin olevan 3 - 6 prosenttia sekä pientareita 2 - 5 prosenttia kokonaisalasta.

Maatilarakennuksia uusitaan läntisessä Suomessa  

Rakennettu ympäristö on toinen tärkeä maaseutumaisemaa jäsentävä elementti. Vanhat rakennukset tuovat maisemaan historiallisia kerrostumia ja jatkuvuutta, samalla kun ne kertovat oman aikansa kulttuurista ja ihanteista. Oheinen kartta kertoo maatalouden uudisrakentamisesta, jonka myötä maaseutumaisema uudistuu. Investoinnit rakentamiseen ovat myös osoitus maatilojen tulevaisuuden uskosta ja luottamuksesta oman toimialan mahdollisuuksiin. Tässä suhteessa läntinen Suomi erottuu selvästi muusta Suomesta, jossa maatalousrakentaminen on investoitu huomattavasti vähemmän. 

Päivitys: 15.02.2008.

Anja Yli-Viikari